Robotit korvaavat yhä useampia työntekijöitä, mutta näille löytyy uusia töitä ja palkkataso vain kasvaa tulevaisuudessakin, professori Marko Terviö selittää. Automatisoituvien alojen tuotanto kasvaa, mutta niiden hinnat ja tulot yleensä vähenevät. Tämä kasvattaa muita aloja: kun jonkin tavaran saa halvemmalla, muita hyödykkeitä ostetaan enemmän. Syntyy yhä uusia työpaikkoja, aloja, tuotantoa ja elintasoa, kun työvoimaa vapautuu vanhoista.

Samaa ilmiötä on Baumolin tauti: kun monella alalla työn tuottavuus kasvaa, niiden tuotteet halpenevat ja työpaikat vähenevät. Siksi hitaan kasvun alojen, kuten julkisen sektorin, osuus BKT:stä ja työpaikoista aina vain kasvaa.

Kilpailu pitää robotinomistajien voitot pieninä, palkansaaja hyötyy

Robotinomistajien osuus tuloista tuskin nousee erityisen korkeaksi, koska kilpailu painaa niiden tekemien tuotteiden hinnat alas kunnes voitot ovat vain kohtuullisia.

Robotteja kannattaa ostaa vain niiden työntekijöiden tilalle, joille löytyy parempia työpaikkoja, koska muut suostuvat tinkimään palkastaan niin, ettei robottia kannata ostaa. Tähän mennessä on aina löytynyt keskimäärin parempia työpaikkoja, vaikka joku on tilapäisesti hävinnytkin useimpien ihmisten voittaessa.

Juuri tämä työvoiman korvaaminen pääomalla on nostanut elintasoa, tuottavuutta ja palkkatasoa parikymmenkertaiseksi vuodesta 1800. Automatisoituvalla alalla työpaikat ehkä vähenevät, jolloin työvoima siirtyy toisille aloille tuottamaan yhä uusia asioita ja ihmisille riittää kaikkea enemmän. Näin tuottavuus ihmistä kohden kasvaa. Kilpailu nostaa palkat aina suunnilleen tuottavuuden tasolle, joko nimellispalkkoja kasvattamalla tai hintoja polkemalla.

Teoriassa ja käytännössä ei ole näkyvissä mitään varteenotettavaa syytä, miksi pääoman osuus tuloista muuttuisi niin radikaalisti, ettei palkkojen kasvu yhä jatkuisi. Automatisaatio on tähän mennessä kasvattanut korkeaosaajien tuottavuutta ja palkkoja vielä nopeammin kuin matalaosaajien. Sama voi jatkua, mutta voivat matalaosaajien tulot kasvaa keskimääräistä nopeamminkin.

Kilpailu pitää keksijöidenkin osuuden tuloista kohtuullisena

Robottien keksijätkään tuskin saavat kovin isoa siivua potista, koska kilpailevia keksintöjä tuppaa syntymään jonkun voittosiivun kasvaessa paljon. Yleensä keksitään patenteillekin vaihtoehtoisia ratkaisuja – Viagralla oli äkkiä toimivia kilpailijoita. Patentit ovat aika lyhytikäisiäkin.

Robottien tuottavuus sataa kuluttajien ja palkansaajien laariin siinä missä muidenkin

Terviö päättelee, että niin roboteissa kuin muussakin automaatiossa jatkossakin ”ihmiset” voittavat, kuluttajat ja palkansaajat, aika lailla siinä missä kapitalistitkin. Näin on myös tapahtunut aina ennenkin. Ennusteiden mukaan lähivuosikymmeninä tässä ei tapahdu mitään ratkaisevia muutoksia.

Verkostohyödykkeissä syntyy helposti ”voittaja vie kaiken” -malli, yksi yritys voi voittaa paljon. Verkostohyödykkeissä kuitenkin kuluttajan ylijäämä tästä tuotteesta nousee yleensä hyvin korkeaksi: koska Apple tarvitsee laajan asiakaskunnan houkutellakseen paljon ohjelmistotuottajia iPhone-standardille, se joutuu tekemään houkuttelevia tuotteita suhteellisen edullisesti, vaikka moni suostuisi maksamaan tuhansia euroja sen puhelimista.

Verkostohyödykeyritys Microsoftin asema näytti jokin aika sitten ikuisesti voittamattomalta, mutta nyt se on jo paljon heikommassa osassa. Yleensäkin johtavat yritykset vaihtuvat, vaikka sitä ei ennalta uskoisi.

Taloustieteilijät vastustavat robottiveroa

Taloustieteilijöiden mielestä robottivero on olisi hyvin haitallinen. Jopa Zeitgeist-väki tajuaisi, että on järjetöntä verottaa automatisointia ja tehostamista, kun sitä jo nyt tapahtuu liian hitaasti. Jos silti verotettaisiin, ei pitäisi verottaa vain ihmisen näköisiä robotteja vaan muutakin automatisointia tietokoneesta tiskikoneeseen.

”Tekninen kehitys tärkein elintason kasvun lähde, Sitä ei syytä verottamalla hillitä”, kirjoittaa professori Roope Uusitalo vastauksessaan. Pari vasemmistolaisimmista toteaa, että yleistä pääomatuloveroa voisi käyttää.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija kirjoittaa, että pääomatuloakin on vähemmän haitallista verottaa vasta kulutusvaiheessa arvonlisäverona tai sitten kiinteistöverona. Eihän säästämistä ja pääomia ei kannata ajaa pois, jotteivät investoinnit, palkat ja työllisyys heikkenisi.

Linkkejä

• Kuka hyötyy automaatiosta?, Marko Terviö 4.1.2018 (Akateeminen talousblogi)
• Työpaikkaterminaattori tulee? Marko Terviö 25.7.2017 (-”-)
• Pääomatulovero (Liberalismi.net)