Kiina-ilmiö – sivuseikka rakennemuutoksen rinnalla

Lähes koko ihmiskunnan historian ajan lähes kaikki ovat tuottaneet ruokaa – vielä 1800-luvulla kaikkialla ja 1900-luvulla Suomessa.

Joku näppärä työkalujen tekijä joskus alkoi tehdä työkaluja muillekin, ja näiden kannatti ajansäästön tai laadun vuoksi maksaa hänelle enemmän ruokaa kuin hän olisi voinut hankkia metsästämällä tai keräilemällä. Vähitellen syntyi paitsi seppiä, myös muita erikoistuneita ”teollisuustyöntekijöitä” sekä keksijöitä, suunnittelijoita ym. Heidän ansiostaan vähitellen maatalouden tuottavuus nousi niin korkeaksi, että yhä suurempi osa väestöstä saattoi irtautua innovatiivisempiin tehtäviin kiihdyttämään kehitystä.

Teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan

Kun ihmisillä alkoi jo olla paljon tavaroita, he entistä mieluummin käyttivät lisämarkkansa palveluihin, mikä yhdessä teollisuuden tuottavuuden kasvun kanssa sai aikaan sen, että nykyään enemmistö ihmisistä työllistyy palvelualoille. Lisätyöntekijät teollisuudessa eivät tuottaisi paljonkaan lisäarvoa, joten useimmat ansaitsevat enemmän valitsemalla palvelualan työn (paitsi että Suomessa joillain teollisuusaloilla työntekijöitä on liian vähän keinotekoisen korkean yleissitovan minimipalkan vuoksi).

Siis palveluihin kyllästyy hitaammin kuin tavaroihin, ja toisaalta tavaroidentuotannossa tuottavuus kasvaa nopeammin. Kaksinkertaisesta syystä yhä suuremman osan ihmisiä kannattaa hankkiutua palvelualan töihin – elleivät he niin tekisi, näiden alojen palkat nousisivat ja teollisuusalojen palkat laskisivat kunnes kannustin olisi riittävä.

Tämä luonnollinen tuottavuus- ja kysyntäkehitys on syynä teollisuustyöpaikkojen vähenemiseen

Sen sijaan Kiina-ilmiö vastaa vain 15-30 prosentista teollisuustyöpaikkojen vähenemisestä – tästä on taloustieteilijöiden kesken laaja konsensus. Kiina-ilmiöhän tarkoittaa lähinnä vähän osaamista vaativien teollisuustyöpaikkojen siirtymistä kehitysmaihin matalan palkkatason perässä. Siitä vain saa seksikkäämpiä lehtiotsikoita.

Sitä paitsi työpaikkoja syntyy Suomessakin nopeammin kuin katoaa, siitäkään vain ei saa yhtä seksikkäitä otsikoita. Syntyisi nopeamminkin, ellei sitä sääntelyllä estettäisi.

Teollisuustyökään ei kokonaan lopu Suomesta

Teollisuustyöntekijät länsimaissa saavat yhä paljon korkeampaa palkkaa kuin kehitysmaissa, koska heidän tuottavuutensa on paljon korkeampi. Syynä ovat koulutustaso, kokemuksen tuoma osaaminen ja korkeampi reaalipääoman (esim. koneiden) määrä työntekijää kohden. Tämä kuitenkin tulee muuttumaan, mutta jos työmarkkinoiden annetaan toimia, länsimaiset palkat eivät laske kiinalaisten noustessa, joskin osan teollisuustyöntekijöistä tulee siirtyä palvelualoille tai toisille teollisuusaloille. Tosin työttömyyskorvaukset kilpailevat näistä työntekijöistä työnantajia vastaan ja usein voittavat – työministeriö on saanut ostettua viidenneksen työvoimastamme.

Suomessa tulee silti pitkään säilymään sellainen tuotanto, joka vaatii korkeampaa osaamista tai sellaisen läheisyyttä tai jonka kuljetuskustannukset ovat suuret. Tuotannon ja kysynnän muutosten vuoksi työvoiman pitää kuitenkin siirtyä palvelusektorille, eikä valtio saisi tätä liiaksi jarruttaa työttömyyskorvauksilla, saati teollisuuden tukemisella – sellainen tulee kalliiksi veronmaksajille ja työllisyydelle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s