Akateemisen talousbloginkin taloustieteilijät näyttävät yksimielisiltä: sekä kaikkien teorioiden että empiiristen tutkimusten mukaan työvoiman lisääntyminen lisää työllisyyttä, ei työttömyysastetta. Mitä enemmän työnhakijoita, sen kannattavampaa uusien työpaikkojen perustaminen on. Silti joka toinen mielipide- tai blogikirjoitus työstä sisältää tuon marxahtavan harhaluulon.
Käytännössä
Vasemmiston johtava ekonomisti Alan B. Krueger ja Jorn-Steffen Pischke ovat tehneet yhteenvedon alan empiirisestä tutkimuksesta. ”SAK:n” Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorina 2003 – 2007 työskennellyt professori Roope Uusitalo siteeraa yhteenvetoa: työvoiman tarjonnan lisäys ei vaikuta työttömyysasteeseen, vaan työllisyys kasvaa samassa suhteessa kuin (työikäinen) väestökin. Työvoiman tarjonta luo työvoiman kysyntää.
Tohtori Tarmo Valkosen mukaan eläkeiän vaikutusta työllisyyteen on tutkittu paljon ja sekä Suomessa että muualla yksiselitteinen tulos on, että eläkeiän nousu ei ole lisännyt työttömyyttä. Sama on havaittu myös Suomessa 2000-luvulla: työvoiman ulkopuolella olevien 55-64-vuotiaiden määrä laski paljon ilman että työttömyys nousi sen paremmin ikääntyneillä kuin nuorillakaan.
Niissä OECD-maissa, joissa suuri osa 55-64-vuotiaista on töissä, myös nuorista (15-24 v.) on suurempi osa töissä, ja mitä pienempi osa vanhoista on töissä, sitä pienempi osa nuoristakin on töissä. Jos ”työn määrä ei muutu” -harhaluulo olisi totta, asian luulisi olevan päinvastoin.
Vanhat eivät syrjäytä töistä nuoria sen enempää kuin naiset miehiäkään: kun ihmiset menevät töihin, he ansaitsevat ja ostavat muiden tuotantoa niillä ansioillaan. Niin ostetaan myös voitoilla ja koroilla, joko kulutukseen tai investointeina.
Teoriassa
Esimerkiksi etsintämalleissa työpaikkojen syntynopeus riippuu avoimen työpaikan täyttymisnopeudesta, mitä työvoiman tarjonnan lisääntyminen parantaisi. Miksi perustaa työpaikkoja, jos niihin on työlästä löytää sopivia työntekijöitä? Miksi perustaa uusia yrityksiä tai toimipisteitä aloilla, joille ei ole tarjolla tarpeeksi uutta työvoimaa?
Uusitalo myös huomautti, että Tilastokeskus kutsuu harhaanjohtavasti työllisten ja työttömien määrän summaa työvoiman tarjonnaksi ja työllisten määrää kysynnäksi, minkä vuoksi moni ajattelee, että työvoiman kysyntä ei voisi ylittää tarjontaa.
Itse asiassa työvoiman kasvu monipuolistaa työmarkkinoita ja lisää niiden likviditeettiä ja tehokkuutta, minkä pitäisi entisestään vähentää työttömyysastetta ja lisätä talouskasvua, etenkin kun se mahdollistaa verotuksen keventymisen valtion rahoituksen heikentymättä.
Kansantajuisesti
Ex-professori Niku Määttänen havainnollistaa Uusitalon tekstiä esimerkeillä:
Jos kuitenkin työvoiman tarjonta lisäisi työttömyyttä, silloinkin etenkin uusien työsuhteiden palkat laskisivat sen verran, että työttömyys laskisi. ”Jos joku jatkaa töissä pidempään, joku nuori ei pääse töihin” voi olla totta jonkin yrityksen kohdalla, mutta vastaavasti sitten muualla kansantaloudessa syntyy ylimääräinen työpaikka, kun kerran työvoimaa on tarjolla.
”Työn määrä on vakio” -harhaluulo
”Työn määrä on vakio” -virhekäsitys (lump of jobs fallacy) tarkoittaa harhaluuloa, että työpaikkojen määrä ei muutu, joten työvoiman lisääntyminen lisää suoraan työttömyyttä.
”Työn määrä on vakio” -harhaluuloa on käytetty mm. naisten työelämään siirtymistä vastaan ja käytetään yhä maahanmuuttajia vastaan ja eläkeiän nostoa vastaan. Taloustieteilijät tietävät, että työvoiman tarjonnan kasvaessa työpaikkoja luodaan enemmän.
Matala eläkeikä, kannustinloukut, työperäisen maahanmuuton rajoittaminen, vähäistä korkeammat työttömyyskorvaukset, työn verotus, pitkät opiskeluajat tukineen ja ansioiden tukia alentava vaikutus kaikki vähentävät työn tarjontaa ja siten työllisyyttä, talouskasvua ja kehitystä. Juhana Vartiainen on oikeassa.
Linkkejä
Työn määrä ei muutu -harhaluulo (Liberalismi.net, lisätietoja ja lähdeviitteet)
Työttömyyden syyt (Liberalismi.net)
Työn kysyntä kolminkertaistui 1960 – 2010, sääntely esti työllisyyden paranemisen (Vapaasana.net)
Työn kysyntä kasvaa koko ajan (Vapaasana.net)