90 % intiaaneista: ”Washington Redskins” ei loukkaa minua. HS: Lainaaminen on väärin, jos joku loukkaantuu.

Aina joku loukkaantuu. Joku toinen ei. Kummalta pitää kysyä lupa? Saamelaiset omivat heimovaatteensa Jäämeren kauppiailta. Antikapitalistiset taiteilijat Laura Lindstedt ja Riiko Sakkinen ovat kulttuurisilla omimisillaan saaneet vihakampanjoja niskaansa loukkaamiltaan rodullistetuilta ja näiden puolustajilta.

HS-Lauantaiessee kirjoitti: ”lainata saa, kunhan ei loukkaa. Jos joku pahastuu, se voi vihjata vahvasti, että metsään meni.” Sittenhän Koko Hubaraa syvästi loukannut Laura Lindstedt teki väärin, vaikka HS-essee puolustaa Lindstedtin tekoa.

Eräs Mohawk-intiaani sanoi, ettei saa leikkiä länkkäriä ja inkkaria. Toisten intiaanien mielestä saa leikkiä. Kummilta pitää kysyä lupa? Entä sulkapäähineeseen?

Kiinalaisoletettu Sonny Hallett kirjoittaa, että häneen kohdistuu paljon kulttuurisia stereotypioita. Siksi hän ei halua rajoittaa asioita jonkin kulttuurin oikeudeksi: sehän jakaa ja vieraannuttaa ja tekee hänestä ”eksoottisen toisen”. Toisen kulttuurin asioiden omaksuminen ja kiinnostus niihin ei tuota rasismia, mutta rasismi ei lopu, jos kulttuuriset asiat rajoitetaan ”toisille”. Juuri kulttuurien sekoittuminen normalisoi vieraat asiat, ei se, että valkoiset tekevät valkoisten asioita ja mustat mustien asioita. Omimisen vahtiminen myös vaatii ihmisiä rodullistamaan itsensä, jotta määrittyisi, kellä on oikeus tehdä mitäkin.

Hallettin mukaan pitää myös erottaa tahallinen rasistinen pilkkaaja ihmisestä, joka vain tarvitsee huomaavaisesti esitettyjä lisätietoja parantaakseen toimintaansa.

Washington redskins – vai racists?

Amerikkalaisen jalkapallon joukkue Washington Redskins on tietysti saanut kuraa niskaansa aiheesta, vaikka 90 % intiaaneista ei koe nimeä loukkaavaksi ja 80 % sanoo, että heitäkin saa sanoa punanahoiksi. Minä en kutsuisi satunnaista intiaania punanahaksi. Jos silti joku niin tekee tarkoittamatta pahaa ja huomaavaisen selityksen jälkeenkin pitää sanasta kiinni ”hyvää tarkoittavana”, sekin on enintään hieman pahaa.

Ihmiset ovat aina tietämättömiä tai ajattelemattomia. Kannattaa opetella olemaan loukkaantumatta ihmisestä, joka ei tarkoita loukata, ja olemaan uhriutumatta. Etenkään ei kannata käynnistää nettivainoja sellaisen takia. Kukaan ei selvinne elämästä kohtaamatta tuhansia loukkauksia, tahattomiakin, mutta voimme silti yrittää olla ystävällisiä muille.

Ehkä voi olla kohteliasta olla käyttämättä jotain erityisen pyhää sulkapäähinettä tai saamelaisasua. Silti käyttäminen ei ole mitään verrattuna käyttäjiin kohdistettuun vihapuheeseen ja nettiraivoihin.

Ihmiskunnan alhaisimmat ja tuhoisimmat aatteet ovat perustuneet juuri vihaan sortajia kohtaan – vaikkapa juutalaiskapitalisteja, porvareita tai tutseja – ja oikeuteen määrätä toisten sanoista, kieltää poikkeavat mielipiteet ja teot. Kohtelias pyyntö sanoista on jotain aivan muuta. Useimmat ihmiset kokevat yhteiskunnan sortavan juuri heitä. Siitä Trumpin kannatuskin tuli, ja omimisviha koetaan osaksi sitä sortoa.

Ehkä natsikortin ”kieltävän” Godwinin lain tilalle tarvitaan nettiraivon laki: ”Nettiraivoajien mielipidettä pitää dissata sen raivon verran.” Vähemmällä ei nettiraivoista päästäne. Kuunnellaan kuitenkin niitä inhimillisempiä kannattajia, myös aatteista, jotka eivät raivoa.

Kulttuurinen lainaaminen on sinänsä hyvä asia. Jos siinä joskus toimitaan huonosti, pahaa on se huono toiminta tai lopputulos, ei lainaaminen.

Puhe ”kulttuurisesta riistosta” tai omimisesta on Motte and Bailey -taktiikkaa, jolla neutraali tekoluokka samaistetaan huonoon tekoon. Tai sitten hämätään sanoilla: ”Minun kannattamani lainaaminen on ’lainaamista’ ja vastustamani on ’omimista’”. Kyllä pahuus pitää perustella ilman sanahämäyksiä. Neutraalimpi terminologia pakottaa miettimään faktoja.

Kaikesta joku loukkaantuu, usein osa syystä. Silti vapaus kirjoittaa on ihmiskunnalle paljon tärkeämpää kuin ikävien tekstien välttely, ja rajanveto on loputtoman subjektiivista, jossa sensuroijat ja sallijat eivät koskaan kunnolla ymmärrä toistensa pointteja.

Rillit huurussa -tv-sarjan (Big Bang Theory) syytetään pilkkaavan tai ainakin kulttuurisesti riistävän Aspergerin oireyhtymästä kärsiviä. Silti juuri he usein vihaavat koko kulttuurisen riiston käsitettä ja muita vasemmistolaisia aatteita, jotka tekevät tietyillä luonteenpiirteillä varustettujen elämästä erityisen vaikeaa, neurotyypillistenkin.

Neekeri, eskimo ja intiaani …

Eskimoiden kutsuminen inuiteiksi on väärin, ellei tiedä kyseisen eskimon olevan juuri inuitti. ”Alkuperäisamerikkalainen” tarkoittaa lähinnä Anglo-Amerikan intiaaneja. Siksi Wikipedia on pitänyt kiinni termeistä eskimo ja intiaani.

Sana eskimo harmittaa Kanadan eskimoita ja inuitti sortaa jupik-eskimoita. – Grönlantilaiset ystäväni käyttävät sanaa eskimo”, kerrotaan Kielikellossa. ”Useimpien eskimoiden mielestä – Kanadan inuitteja lukuun ottamatta – on loppujen lopuksi ihan samantekevää, mitä nimitystä muu maailma heistä käyttää.” Inuit tarkoittaa ”ihmistä” erotukseksi inuitien alempiarvoisina, suorastaan eläinlajina pitämistä ”täinmunista”, intiaaneista. Tieteelliseen käyttöön ”eskimo” on muutenkin ainoa kelvollinen sana, sivu kertoo.

Myös ”neekeri” on Wikipedian hakusana, mutta sitä ei suositella normaalikäyttöön: ”Nykyisin neekeri-sanan sijasta käytetään tavallisesti sanaa musta (engl. black) tai Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa afroamerikkalainen.” (Wp)

Vielä 20 vuotta sitten Kielitoimisto puolusti neekeri-sanaa viattomana. Sana kuitenkin koetaan niin järjestään loukkaavana, että sen käyttäminen olisi useimmissa yhteyksissä kovin epäkohteliasta. Tosin ”mustat” ovat yleensä ruskeita, mutta on meillä paljon hassumpiakin sanoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s