Venäläiset ovat entisiä fennougreja. He eivät eroa geneettisesti halveksimistaan marilaisista, mordvalaisista tai vepsäläisistä, vaikka omaksuivatkin alueelle keskiajalla saapuneiden slaavien kielen. Suomalaiset kuitenkin eroavat suuresti näistä itäfennougreista, olemme lähempänä ruotsalaisia ja virolaisia.

Tämä tulos saatiin syrjäseutujen perivenäläisten kylien geenitesteistä. Slaaveja olisi siis saapunut kovin vähän. He tulivat varhaiskeskiajalla Mustaltamereltä. Suurkaupungeissa venäläisiin on sekoittunut paljon muitakin aineksia. Sanomalehdet ja Yle uutisoivat asiasta huhtikuussa ja tämän artikkelin tarkastanut asiantuntija piti tulosta yllätyksettömänä.

Kun siis puhutaan ”suomensukuisista” kansoista kuten marilaiset, puhutaan erittäin kaukaisista sukulaisistamme. ”Venäläiset” ovat samaa sorttia ja ruotsalaiset ovat lähempänä meitä. Unkarilaiset eivät ole sukulaisiamme, oppivat vain kielemme yhteiselomme aikana yli 3000 vuotta sitten, ehkä Uralin lähellä.

Panslavismi on vailla pohjaa

Venäjällä Gumilev-tutkimuslaitos on saanut kansan vihat niskaansa. Pitkäaikainen kansallisaate panslavismi menetti perustansa. Venäläiset ajattelevat olevansa kaikkien slaavikansojen johtajia ja suojelijoita. Jopa Serbian puolustaminen Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla oli osa panslavismia.

Itäslaaveja on ajateltu olevan kolme suurta ryhmää. Ylen mukaan mikään näistä ei oikein ole sitä: venäläiset ovatkin ex-fennougreja, länsiukrainalaiset sarmatialaisia ja valkovenäläiset länsislaaveja.

Suomalaisten lähimmät geneettiset sukulaiset ovat virolaiset ja ruotsalaiset, eivät marit, venäläiset ja muut (ex-)itäfennougrit. Toisaalta suomalaisiakin voi epätieteellisesti sanoa geneettisesti ex-fennougreiksi, koska meidänkin geenimme ovat sittemmin tulleet pitkälti muualta, lännempää.

Virolaiset ja ruotsalaiset ovat lähempänä helsinkiläisiä kuin kuusamolaiset. Itäsuomalaiset ovat paljon länsisuomalaisia kauempana niin venäläisistä kuin ruotsalaisistakin. Saamelaiset ovat vieläkin kauempana kaikista.

Germaanit ovat ruotsalaisia

Skandinaavit ovat germaaneja ja germaanien alkukoti on Etelä-Skandinavia.

Skandinaavien ja muiden germaanien esi-isät olivat Etelä-Skandinavian 1700 – 600 eaa. pronssiaikainen kulttuuri. Heidän ”germaaninen kantakielensä” erkani vähitellen indoeurooppalaisesta kantakielestä, ja sitä puhuttiin arviolta 500 eaa. – 500 jaa., minkä jälkeen pohjoismurteista syntyivät ruotsi, norja, tanska ja muut pohjoisgermaaniset kielet, etelämurteistä saksa, hollanti ym.

Vuodesta 850 eaa. ilmasto viileni ja osa germaaneista vaelsi Saksaan. Saksalaisten geneettiset erot skandinaaveihin ovat yhä hyvin vähäisiä ja kieletkin osittain ristiin ymmärrettävissä.

Keskiajalla germaaneista siirtyi angleja ja sakseja Englantiin, mistä tuli nimitys anglosaksi. Keltit vetäytyivät Walesiin, Skotlantiin, Irlantiin ja Bretagneen. 400 – 500-luvuilla kaksi germaaniheimoa, ensin länsigootit ja sitten frankit, valtasivat Ranskan alueen (Gallian), josta tuli pysyvästi frankkien valtakunta.

Geneettisiä etäisyyksiä (FST):
ruotsalaiset – saksalaiset: 6
ruotsalaiset – englantilaiset: 10
ruotsalaiset – venäläiset: 30

länsisuomalaiset – ruotsalaiset: 24
länsisuomalaiset – itäsuomalaiset: 30
länsisuomalaiset – venäläiset: 34
länsisuomalaiset – ranskalaiset: 60

itäsuomalaiset – länsisuomalaiset: 30
itäsuomalaiset – venäläiset: 69
itäsuomalaiset – ruotsalaiset: 70
itäsuomalaiset – ranskalaiset: 113

Näitä FST-arvoja voi verrata toisiinsa, koska ne ovat samasta lähteestä, muttei esim. Wikipedian FST-arvoihin, koska FST:stä on eri versioita.