Kulttuurinen appropriaatio – onko toisesta kulttuurista lainaaminen riistoa ja sortoa?

Elvis varasti rockin ja Eminem ei voi olla ”aito” räppäri? Kiasmassa ei saa twerkata saamelaisasussa? Laura Lindstedt riistää anorektisia juutalaisia? Koko Hubaran mielestä Lindstedt pönkittää ”omaa valta-asemaansa ja myös taloudellista etumatkaansa ilman, että joutuu koskaan kärsimään asiaan liitetystä sorrosta” eikä anna hänen kaltaistensa naisten itse määritellä, millaisia he ovat. Picasson, Matissen ja Puccinin klassikot ovat kulttuurista riistoa? Kulttuuripoliisit sensuroivat kaiken taiteen ja ilmaisunvapauden?

Kulttuurinen lainaaminen tarkoittaa toisen kulttuurin elementtien käyttämistä. Kulttuurinen omiminen eli anastaminen eli väärinkäyttö eli kulttuurinen appropriaatio on pejoratiivinen nimitys kulttuuriselle lainaamiselle. Taide perustuu pääosin juuri lainaamiselle, myös kulttuuriselle.

Jotkut pitävät kulttuurista omimista arveluttavana. He katsovat sen, että enemmistökulttuuri omaksuu vähemmistökulttuurin elementtejä, olevan vähemmistön sortoa tai sen identiteetin tai älyllisen omaisuuden riistämistä.

Toiset pitävät kulttuusta omimista tai kulttuurista väistämättömänä asiana ja keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta. Tässä voidaan erotella suoranainen kulttuurinen varkaus tai eksoottisten stereotyyppien luominen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Kannattajat näkevät kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana. Termiä ”omiminen” (”appropriaatio”) arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.

Esimerkiksi Elviksen sanotaan varastaneen rockin ja Eminem ei voi olla ”aito” räppäri, koska hän on valkoinen.

Saamelaistaiteilijat vastustivat Jenni Hiltusen videotaideteosta, jossa yksi twerkkaajista oli saamelaisasuinen. Kiasman mukaan teos ei ollut alkuperäiskansan hyväksikäyttöä ”eksotiikan vuoksi” vaan yleistä kulttuuristen symbolien sekoittamista. Twerkkauskin on Afrikasta varastettua.

Alun perin venäläinen kirjailija Cathy Young (Jekaterina Jung) hämmästelee, ovatko kulttuurista riistoa myös Picasson ja Matisse työt, joita afrikkalainen taide inspiroi, tai Puccinin itämaiset oopperat Madame Butterfly ja Turandot. Hän kertoo pitäneensä Catherynne Valenten satukirjan venäläissatuvaikutteista ja hämmästelevänsä niiden syyttämistä kulttuuriseksi omimiseksi. Hänestä näyttää, että ”kulttuuripoliisit” hyökkäävät pienimmänkin asian kimppuun.

Laura Lindstedt riistää rodullistettua naista vasemmistolaisen valkoisen kulttuurieliitin tuella?

Suomalais-jemeninjuutalainen Koko Hubara syytti Laura Lindstedtin Oneiron-kirjaa kulttuurisesta omimisesta: ”yksi kulttuurinen ryhmä, yleensä länsimainen ja valkoinen, ottaa haltuun jonkun toisen ryhmän tapoja, käsityksiä ja tuotteita – ja pönkittää niillä omaa valta-asemaansa ja myös taloudellista etumatkaansa ilman, että joutuu koskaan kärsimään asiaan liitetystä sorrosta.” Hubaran mielestä Lindstedt ei anna hänen kaltaistensa naisten itse määritellä, millaisia he ovat.

Hubara myös syytti valkoista kulttuurieliittiä siitä, että he puolustavat Linstedtin kannanottoja rasismia vastaan mutteivät ”rodullistettua” naista, joka arvostelee tämän kirjaa, vaan arvostelivat tätä.

Liberaalit

Liberaalit kannattavat ilmaisunvapautta. Useimmat pitävät muutenkin hyvänä kulttuuristen elementtien omaksumista, levittämistä ja sekoittamista.

Jotkut saattavat paheksua sitä, jos vähän tunnettua kulttuuria tai yksilöä leimataan alentavan stereotyyppisesti tai hänen ominaisuuksiaan selitetään ylhäältä päin vastoin hänen tahtoaan. Tunnetumman kohdalla ehkä käsityksiä ei ole yhtä helppo muuttaa kohteelleen haitallisiksi. Toisaalta politiikan ja ilmaisunvapauden kannalta on tärkeää voida selittää ominaisuuksia, joskus erehtyenkin. Joskus syrjityssäkin kulttuurissa voi olla tuomittavia elementtejä, joista tulee saada puhua, ulkopuolistenkin.

Toiset pitävät kuitenkin tärkeämpänä varovaisuusperiaatetta: huomaavaisuuden ei saa antaa liikaa rajoittaa sitä, mistä tai miten saa kirjoittaa, puhua tai esittää.

Tiedot lähdeviitteineen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s