Kela ostaa mainontaa hallitusta vastaan

Kela tviittaa soten valinnanvapautta vastaan ja puffaa tviittiään rahoillamme näkymään ulkopuolisillekin. Twitter-käyttäjät kummastelevat negatiivisuutta, jopa viitatun tutkimuksen tekijä. Hänen mukaansa Kelan toiminnasta riippuu, miten kilpailu parantaa palveluita, ja siitä, onko riski asiakkaiden menettämisestä aito. Silti hän sanoo: ”sote-uudistuksen jälkeen nähdään lisää innovaatioita, jotka leviävät tuottajalta toiselle”. Soten valinnanvapauden valmistelussa on panostettu paljon kilpailun toimivuuteen, hän…

Julkinen sektori on 57 % BKT:sta

”Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta.” JSN:n ”kielsi” tällaisen: eihän Suomen BKT ole osa Ruotsin BKT:ta. Ekonomisti Roger Wessmann pitää JSN:n kantaa ”hyperkorrektismina”, joka ei vähennä sekaannuksia: vaikka julkinen tuotanto on 28 % BKT:sta, tulonsiirroilla rahoitetaan suuri osa 72 %:n yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista, noin 57 % miinus 28 %. Siksi ”Julkinen sektori on 57 % BKT:sta” on Wessmanin mukaan paras helppo approksimaatio. Taloudellisen vapauden indeksit ovat vielä parempia.

Michael Moore hyökkää Eurooppaan

Michael Mooren uusimmassa propagandadokkarissa Where to Invade Next Moore matkustelee pitkin Eurooppaa hakemassa oppia Amerikan ongelmiin. Leffa on suomalaisittain mielenkiintoinen lähinnä sen Suomen koululaitosta käsittelevän osuuden takia, mutta käytännössä koko leffa on eurooppalaisen hyvinvointivaltion ylistystä.

Panaman paperit kertovat antikapitalismin kleptokraattisuudesta

Venäjän, Kiinan, Pakistanin ja Ukrainan johtoa sekä entistä Egyptin ja Libyan arabisosialistista johtoa jäi kiinni lähipiirin veroparatiisisijoituksista, joista moni on tehty kansalta ryöstetyillä rahoilla. Islannin presidentti myi osuutensa valmiiksi rikkaalle vaimolleen jo ennen ryhtymistään kansanedustajaksi. Kansalta ryöstetyistä rahoista tuskin oli kyse. Vuoto osoitti taas kerran kapitalistiset maat vähemmän kleptokraattisiksi kuin vähemmän kapitalistiset, Megan McArdle huomautti.

Valtiot sosialisoivat investoinnit olettamalla nollariskin

Valtioilla on tapana laskea investointiensa pääomakustannuksiksi lainakorkonsa ilman riskilisää. Samalla valtiot tekevät Basel-säännöksillä yksityiset lainat paljon kalliimmiksi kuin itselleen. Valtion nollariskioletus johtaa projektien päätymiseen julkiselle sektorille, vaikka yksityiset toteuttaisivat ne tehokkaammin ja etenkin valikoisivat järkevämpiä projekteja toteutettaviksi. Pääomat allokoidaan sosialistisesti mutta tuotot annetaan kapitalisteille.