Luova tuho Itä-Euroopassa

Maailmanpankin tuore tutkimus Transition: The First Ten Years kartoittaa syitä entisen itäblokin kaksijakoisen talouskehityksen takana. Menestyksekkäimpiä ovat olleet ne maat, joissa on onnistuttu luomaan uusien yritysten markkinoilletuloa edistävä yritysilmasto eikä vanhoille tehottomille yrityksille ole luotu turvasatamaa julkisin varoin.

Tutkimuksen mukaan entinen itäblokki voidaan jakaa taloudellisen kehityksen perusteella karkeasti kahtia: Baltian ja Keski-Euroopan entiset sosialistiset maat muodostavat yhden ja IVY-maat toisen kokonaisuuden. Ensin mainitut alueet ovat menestyneet paremmin taloudellisesti. Tämä ei ole sattumaa tai maiden erilaisesta lähtötasosta johtuvaa, vaan suoraa seurausta siitä, millainen markkinatalousjärjestelmä kullakin alueella on rakennettu sosialismin romahdettua.

Sosialismista markkinatalouteen

Sosialismista luopuminen johti kaikissa tarkastelluissa maissa tuotannon romahdukseen. Romahdusvaiheessa työntekijät olivat joko tarpeettoman suuren julkisen sektorin tai tehottomien, entisten valtion suuryritysten palveluksessa. Nousun avain oli uusien, tehokkaasti toimivien ja kilpailukykyisten yritysten syntyminen. Uudet yritykset kykenivät luomaan talouskasvua ja työllistämään muilta sektoreilta vapautuvaa työvoimaa. Kun kasvavien yritysten painoarvo ylitti tietyn kriittisen pisteen, niiden luoma kasvu kompensoi muiden sektoreiden supistumisen ja talous kokonaisuutena kasvoi.

Kaikissa tarkastelluissa maissa talous privatisoitiin suurelta osin. Tutkimuksessa esitetyn mallin mukaan ensimmäisessä vaiheessa privatisoidut yritykset siirtyvät aiemman valtaeliitin tai sitä lähellä olevien piirien muodostaman harvalukuisen joukon, oligarkkien, haltuun. Mikäli päättäjät kykenevät vielä tämän jälkeenkin tekemään uusien yritysten etabloitumista ja yritysten välistä kilpailua edistäviä uudistuksia, on talouskasvulle olemassa hyvät edellytykset. Kilpailun paineessa oligarkit tehottomine yritysryppäineen menettävät asemansa kunhan kilpailun vain annetaan toimia.

Oligarkkien vastaisku

Joissakin maissa oligarkit pystyivät vaikuttamaan suuresti poliittiseen päätöksentekoon ja heidän etujensa mukaista oli pyrkiä pysäyttämään talouden vapauttamiskehitys ja muut uudistukset heti privatisoinnin jälkeen. Tällöin heidän taloudellista asemaansa uhkaavien dynaamisten kilpailijoiden toiminta hankaloitui tai jopa kokonaan estyi. Kasvusektori ei näissä maissa saavuttanut kriittistä pistettä ja romahduksesta elpyminen jäi vajavaiseksi. Monissa maissa bruttokansantuote on vielä tänä päivänäkin alemmalla tasolla kuin se oli juuri ennen sosialismin romahdusta.

Talouden vapauttamisen jarruttamisen lisäksi oligarkit pyrkivät hankkimaan etuoikeuksia hallitsemilleen vanhoille yrityksille. Esimerkiksi Valkovenäjällä ja Uzbekistanissa näille on myönnetty erioikeuksia valuuttakaupassa edullisimpien kurssien muodossa ja rahoitusta on tuettu edullisten lainasopimusten tai jopa lainojen anteeksiannon kautta. Myös muissa IVY-maissa vanhoja yrityksiä on suosittu eri tavoin.

Erityisesti uudistusten alkuvaihe, jolloin työttömyys kasvaa ja tuotanto supistuu eikä kasvusektori vielä ole riittävän suuri imemään vapautunutta työvoimaa, on erittäin ongelmallinen. Tällöin helposti etsitään ratkaisua olemassa olevien yritysten toimeentulomahdollisuuksien parantamisesta tarjoamalla vapautuksia veroista tai sosiaaliturvamaksuista tai lainoja annetaan anteeksi. Etenkin heikot hallitukset ovat alttiita oligarkkien seireeninlauluille tässä vaiheessa.

Vanhoja yrityksiä tukemalla tehdään kuitenkin karhunpalvelus koko yhteiskunnalle. Tuetaan tehottomuutta tehokkuuden kustannuksella. Uusien yritysten etabloituminen vaikeutuu ja talouteen ei kehity sitä voimaa, joka voi kääntää sen kasvuun. Tukitoimet muodostavat myös rasitteen julkiselle taloudelle ja johtavat helposti valtion kassakriisiin.

Kasvun lähteet: yksityisomaisuus ja sitovat sopimuksen

Paremmin menestyneissä maissa, lähinnä Baltian ja Keski-Euroopan alueilla, ei ole pyritty tekohengittämään tehottomia yrityksiä. Sen sijaan on sallittu uusien pienyritysten vanhoja suuryrityksiä vastaan harjoittama kilpailu. Tämä on vienyt talouden kasvu-uralle. Vastuu hyvinvoinnin tuottamisesta onkin siirtynyt enenevässä määrin pienille, alle 50 työntekijän yrityksille. Puolassa tuotanto on noin 1½- kertainen vuoden 1990 tuotantoon nähden. Pienissä yrityksissä työskentelevien osuus työvoimasta on kaksinkertaistunut samassa ajassa.

Neutraalin tukipolitiikan tai pikemminkin tukemattomuuden lisäksi menestyneemmissä maissa on kehitetty markkinatalouden toimintaa tukevaa lainsäädäntöä. Yksityisen omistusoikeuden turvaaminen ja sopimusten sitovuuden takaaminen ovat menestyksekkään taloudellisen toiminnan perusedellytyksiä. Lisäksi huomiota on kiinnitetty vähemmistöosakkaiden ja velkojien oikeuksiin, byrokratiaa on kevennetty ja eri hallintotasojen vastuualueita on selkeytetty. Kaikki tämä on luonut pohjaa kasvulle ja kansalaisten taloudellisten olojen parantumiselle.

Kuolevia yrityksiä turhia elvyttää

Siellä, missä poliittisin päätöksin on rakennettu suosituimmuusasemia valikoiduille yrityksille ja taloudellisten ongelmien ilmetessä uhrattu resursseja näiden yritysten tukemiseen, ei ole edistytty. Miksipä oltaisiinkaan, kun on käytetty resurssit tehottomuuden säilyttämiseen.

Kilpailevien yritysten markkinoilletuloa estävän politiikan ansiosta vallitsevat omistussuhteet on noissa maissa sementoitu. Tämän vuoksi talouden pienentynyttä kakkua on leikattu vain harvoille. Ei ole lainkaan vaikeaa ymmärtää, että tavallinen kansa noissa maissa on pettynyt rosvoukseen, joka heille on markkinatalouden ja kapitalismin nimellä myyty.

Vertailu paremmin pärjäneisiin maihin kuitenkin osoittaa, että ongelmat eivät ole markkinatalouden tai kapitalismin aiheuttamia, vaan ongelmat on aiheutettu markkinatalouden toiminnan estämisellä. Markkinatalous kyllä kykenee luomaan hyvinvointia silloin, kun riittävät puitteet ovat olemassa ja sen jälkeen kilpailun annetaan toimia vapaasti mitään yksittäistä yritystä erityisesti suosimatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s