Lehmät – köyhät 6-0 – WTO-kokouksesta ei parannuksia

Hongkongin WTO-kokouksen alla USA ja EU ovat neuvotelleet n. 60-70 %:n leikkauksista vääristävimpiin maataloustukiin. EU:lle sallitut tuet jäisivät kaksinkertaisiksi USA:lle sallittuihin nähden, mutta silti EU ja Japani eivät suostuneet esitykseen vaan vastasivat vaatimattomammilla ehdotuksilla. Tämäkin on saanut Ranskan maataloustuottajat ja Suomen Keskustan agraarisiiven raivon valtaan. Tavalliset kuluttajat, veronmaksajat ja kehitysmaiden edustajat pitävät silti syystä leikkauksia täysin riittämättöminä. Leikkaukset näet koskevat tulli- ja tukikattoja, eivät todellisia tulleja ja tukia, jotka ovat paljon alhaisempia.

Esimerkiksi kansalaisjärjestö Oxfamin mukaan USA:n maataloustuet laskisivat vain 74,7 mrd dollarista 73,1 mrd dollariin ja EU:n tuet eivät senttiäkään, brittivasemmiston lehti The Guardian kertoo. Huomattakoon, että ennen George W. Bushia USA:n tuet olivat huomattavasti alhaisempia; Bush onkin USA:n historian eniten julkista sektoria kasvattanut presidentti (riippumatta siitä, lasketaanko sotilasmenoja vai ei).

Silti Ranska on väittänyt, että EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson on ylittänyt mandaattinsa. Ranskalaispoliitikoilla ei ole ollut rohkeutta kertoa kansalle totuutta, vaan he ovat pitkään alistuneet lobbausryhmien paapojiksi kansalaisten enemmistön, maailman köyhien ja ihmiskunnan vaurauden kustannuksella, ja EU sallii tämän. Ranskalaisjohtajat eivät myöskään uskalla poistaa työttömyyttä ylläpitävää sääntelyä vaan mieluummin syyttävät työttömyydestä globalisaatiota. Kuitenkin globalisaatio on synnyttänyt työpaikkoja paljon enemmän kuin siirtänyt niitä toisiin maihin, etenkin siellä, missä sen tieltä on vähennetty sääntelyä.

Lehmät vastaan köyhät 6-0

Vapaasana.net on väittänyt, että Euroopan lehmät saavat tukea keskimäärin 2 dollaria päivässä. Tämä ei ole enää totta, Oxfamin laskelmien mukaan niiden päiväpalkka on korotettu 2,62 dollariin, kun taas puolet maailman ihmisistä – kolme miljardia ihmistä, joutuu elämään alle kahdella dollarilla päivässä. Maailman köyhistä suurin osa on kehitysmaiden maataloustuottajia, joten maatalouden tukiaisten, tullien ja kiintiöiden poisto olisi tehokkain tapa poistaa köyhyyttä maailmasta – paljon kehitysapua tehokkaampi. Valitettavasti lehmien tukeminen on eurooppalaisille tärkeämpää kuin köyhyyden poistaminen.

Monet arvioivat, että Hongkongissa tapahtuu samanlainen epäonnistuminen kuin Seattlessa ja Cancunissa. Rikkaiden maiden edustajat pyrkivät saamaan aikaan jonkinlaisen nimellisen sovun vesitetyin ehdoin pelastaakseen kasvonsa. Köyhien maiden ei tulisi hyväksyä sellaista vaan ennemmin jättää sopimus allekirjoittamatta, jotta rikkaiden maiden todellinen hyväntahtoisuus tai sen puute tulisi osoitettua julkisesti äänestäjien silmien edessä.

Köyhien maiden puhemies, Brasilian ulkoministeri Celso Amorim sanoi torstaina: ”Euroopan maiden, jotka painottavat kehitystä ja köyhyyttä, tulee ymmärtää, että tämä on tärkeä hetki.”

Vuonna 2001 aloitettu Dohan kierros on monen myöhästymisen jälkeen tarkoitus saada päätökseen nyt Hongkongissa. USA on esittänyt, että tämänkertaisten vähennysten jälkeisinä vuosina tuista luovuttaisiin kokonaan, mutta on vaikea arvioida, onko tämä vain imagotemppu, jossa luotetaan siihen, että pahan akseli (Ranska Suomen ym. tukemana) kuitenkin kaataa ehdotuksen.

Huoltovarmuus seuraa kaupasta, ei maataloudesta

Suomalaispoliitikot ovat jo kiirehtineet vaatimaan omavaraisuuden ”säilyttämistä” lintuinfluenssan uhan vuoksi tai muilla verukkeilla. He eivät ole oppineet historiasta mitään. Vaikkei otettaisi huomioon sitä, että traktoreista loppuu polttoaine nopeammin kuin viljavarastomme ehtyvät, niin ei omavaraisuus olisi muutenkaan huoltovarmuuden tae – vain avoin ulkomaankauppa on sitä.

Venäjän ”lokakuun” vallankumouksen (1917) jälkeen suurnälänhätiä (satojatuhansia tai miljoonia kuolleita) on ollut ainoastaan sosialistisissa maissa. ”Kaupan varaan heittäytyneet maat” ovat niiltä välttyneet. Nälkä näet johtuu ensi sijassa köyhyydestä eikä ruoan puutteesta.

Radio Jerevanilta kysyttiin, olisiko mahdollista saada myös USA sosialistiseksi. ”Periaatteessa kyllä”, Jerevan vastasi, ”mutta mistä me sitten ostaisimme viljamme?”.

(Neuvostoliitto osti mm. vehnänsä USA:sta, koska Neuvostoliiton ”loistavat sadot” olivat niin surkeita. Neuvostoliitosta oli yksityisomistuksessa vain 2-3 % maatalousmaasta, mutta tämä osuus tuotti kymmenkertaisesti samankokoiseen sosialistisesti omistettuun maahan verrattuna. Tuoreita esimerkkejä sosialismilla aiheutetuista nälänhädistä voimme nähdä Pohjois-Koreassa ja monessa Afrikan maassa, kuten Zimbabwessa, joka ennen presidentti Robert Mugaben äskeistä maansosialisointikampanjaa oli tuottava viljan viejä.)

Linkkejä:
Guardian: Subsidising cows while milking the poor (tuetaan lehmiä ja lypsetään köyhiä)
Norberg: Seattle 2.2
Economist: America tries to get things moving
IHT: For France, cutting farm support may be last straw
HS: EU ehdottaa 70 prosentin leikkausta maataloustukiin
VS: EU:n tullimuurit tappavat – vähentääkö Cancún kärsimystä? (14.9.03)
VS: Vapaakaupan koskettavin populaari puolustus
VS: Vapaakauppa jakaa kehitysmaat voittajiin ja häviäjiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s