Kehitysmaiden köyhdyttäminen Suomen päätehtävänä WTO-neuvotteluissa

Pian alkavassa vapaakaupan esteitä käsittelevässä Cancúnin WTO-ministerikokouksessa ratkeaa kehitysmaiden kohtalo.

Kuten mm. intialainen nobelisti Amartya Sen on todennut, nälänhätien syynä on köyhyys, ei se, että maailmasta puuttuisi ruokaa. Kehitysmaiden ainoa tapa voittaa köyhyys on tehdä sitä, missä niillä on suhteellinen etu – tässä vaiheessa se on pitkälti maatalous- ja tekstiilituotteissa. EU:n tullimuurit, tukiaiset ja muut tuonnin esteet kuitenkin pitkälti estävät tämän. Pelkästään kehitysmailta perityt tullit ovat tuplasti niille annetun kehitysavun verran.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) uutisoinnin mukaan kehitysmaat vaativat julistuksessaan ”maatalouden vientitukien lopettamista, tuotantotukien vähentämistä ja alan markkinoiden avaamista kaikille. Teollistuneet maat käyttävät maatalouden tukemiseen arviolta 283 miljardia euroa vuodessa.”

Kehitysmaiden tavoitteena on ”maatalouspolitiikan uudistaminen niin, että alan kansainvälinen kauppa muuttuu oikeudenmukaiseksi ja markkinavetoiseksi.”

Kehitysapujärjestö Oxfamin mukaan kehitysmaiden aloite on ”ensimmäinen hyvä uutinen kuukausiin. Se antaa selvän merkin siitä, että kehitysmaat aikovat puolustaa oikeuksiaan Cancúnissa”.

”EU reagoi kehitysmaiden esitykseen torjuvasti. Sen edustajan mukaan on mahdotonta saada Euroopan viljelijät hyväksymään etelän näkemykset.”

EU ja USA haluaisivat jättää vientituet ennalleen. Eurooppalaiselle lehmälle maksetaan pelkkää tukea 2,5 $/vrk, yli puolet planeetan asukkaista elää alle 2 dollarilla vuorokaudessa. Vapaakauppa, jossa osaa tuottajista tuetaan näin valtavasti, ei tietenkään olisi aitoa, reilua vapaakauppaa.

Laitavasemmiston suojatyöpaikaksikin kutsutun Kepan uutisointi osoittaa reilun kaupan (vapaakaupan) välttämättömyyden auenneen jo lähes koko kansalaisjärjestökentälle.

USAkin on jo ilmoittanut hyväksyvänsä maataloustukien leikkaamisen mikäli niissä häpeällistä ykkössijaa pitävä EU suostuu siihen. Kehitysmaiden kohtalo riippuu siis enää EU:n päätöksentekijöistä – ja Suomen päätavoitteeksi Cancúnissa on juuri ilmoitettu puolustaa maanviljelijöitä muutoksilta! Cancúnissa Suomea edustavat ministerit Paula Lehtomäki ja Erkki Tuomioja.

Häpeän olla suomalainen.


At the opening plenary of the WSSD in Johannesburg, delegations were asked:
”Would you please give your honest opinion about solutions to the food shortage in the rest of the world?”

The subsequent debate was a complete FIASCO and ended in deadlock.
The Africans did not know what ”food” meant.
The Western Europeans did not know what ”shortage” meant.
The Eastern Europeans did not know what ”opinion” meant.
Delegates from the Middle East did not know what ”solution” meant.
The Chinese did not know what ”please” meant.
The South Americans did not know what ”honest” meant.
And the United States did not know what ”the rest of the world” meant.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s