Kremlin Georgia-provokaatiot ja globaali öljyshakki

”Venäjä oli suunnitellut ja harjoitellut Georgia-operaatiota jo kaksi vuotta. Heinäkuussa Venäjä järjesti suuret sotaharjoitukset Kaukasuksella. Harjoituksen päätyttyä joukot ja kalusto jäivät paikoilleen ja olivat heti käytettävissä georgialaisia vastaan.” (HS 24.8.08). Tämän jälkeen kiihdytettiin provokaatioita kunnes saatiin riittävä tekosyy iskeä. Presidentti Mihail Saakashvili pyysi apua länneltä ja yritti neuvotella, mutta vastapuolen kieltäydyttyä neuvotteluista hän päätti sitten vastata aamulla ennen olympialaisten alkua, kenties Venäjä oli suunnitellut sodan alkavan vasta olympialaisten varjossa.

”Etelä-Ossetian tilanne alkoi näyttää erittäin uhkaavalta jo viikko ennen taistelujen puhkeamista. Tilanne kiristyi, kun viisi georgialaista poliisia haavoittui tienvarsipommin räjähdyksessä. Seuraavien päivien ammuskelussa kuoli ainakin kuusi ossetialaista ja viisi georgialaista.” (SK 34/2008)

”Georgian edustajat [mm. ministeri] matkustivat torstaina 7. elokuuta Tshinvaliin neuvottelemaan tilanteesta osseettien kanssa, mutta nämä eivät saapuneet paikalle. Iltapäivällä georgialaisten asemia tulitettiin tykistöllä, ja kaksi rauhanturvaajaa kuoli.”

Osseetit kieltäytyivät neuvottelemasta, ellei venäläisiä olisi paikalla, ja venäläisedustajan autonrenkaan kerrottiin rikkoutuneen.

Perjantai-aamuna Georgia aloitti laajan hyökkäyksen ja ylsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin asti. Venäjä vastasi vieläkin massiivisemmin ja valtasia Georgialta separatistimaakunnan lisäksi paljon muutakin. Lisäksi Kremlin talutusnuorassa olevan Abhaasian maakuntahallinto valtasi maakunnan georgialaislojalistien alueet. (Wp)

Nato-pyrkimys syynä

”Tunnettu moskovalainen politiikan tutkija Lilia Shevtsova sanoo, ettei Georgian kriisissä ole kysymys Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta vaan suurvaltapolitiikasta. Sodan perimmäinen syy on Georgian ja Ukrainan pyrkimys lännen sotilasliiton Naton jäseneksi. ’Venäjän johto päätti iskeä ennen kuin se menettää strategisena pitämänsä takapihan lännelle’, hän kirjoittaa The Moscow Timesissa.”

Olisiko siis sota vältetty, jos Nato olisi hyväksynyt Georgian aiemmin?

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Venäjän tekevän mitä tahansa estääkseen Georgian ja Ukrainan liittymisen Natoon. Pitäisikö Suomen liittyä ennen kuin olemme samassa asemassa?

Ruben Stiller sanoi, että Nato-vastustajat sanovat aina, että nyt Venäjä ei ole vaarallinen, joten ei tarvitse liittyä, tai nyt Venäjä on vaarallinen, joten ei uskalleta liittyä.

Kenraali Gustav Hägglund suhtautuu Natoon varauksellisemmin: ”suurin pelkoni Nato-jäsenyyttä kohtaan on, että – – ajetaan oma puolustus alas” (HS 4.9.08), siis hän pelkää sotilasmenoissa säästettävän ja aiempien kommenttiensa perusteella myös pakkotyöarmeijan korvaamista palkka-armeijalla. Tässähän argumentit ovat melkein täsmälleen samat kuin siinä, että meillä on palkkapoliisi eikä pakkotyöpoliisi.

Nationalistisen sosialismin paluu

The Economist kysyi pitääkö Putinia jo kutsui fasistiksi.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Venäjä yritti tuhota Georgian viennin kieltämällä sen vientituotteita. Georgian karkottaessa venäläisvakoojadiplomaatteja Venäjä pysäytti kaiken liikenteen, junat, lennot, postin ja kaasun Georgiaan ja Venäjän viranomaiset alkoivat vainota etnisiä georgialaisia Venäjällä, karkottaa satoja, heidän yrityksiinsä ja liikkeisiinsä hyökättiin ja niitä tuhottiin jne. Kreml jopa pakotti koulut antamaan luettelot oppilaistaan, joilla oli georgialaiset nimet – ”mahdollista tulevaa käyttöä varten”.

Izvestijan ex-päätoimittaja Georgi Bovt arvioi, että toisin kuin Putin, Medvedev oli sodan alussa hiljaa mutta pian hänen oli pakko antaa kovia lausuntoja säilyttääkseen uskottavuutensa Venäjän silmissä. (SK 34/2008)

Öljy- ja kaasuputkien vuoksi

Professori Michael T. Klare korostaa artikkelissaan ja kirjassaan, että ensin Clinton voitti geopoliittisessa shakissa Jeltsinin, nyt Bush on häviämässä Putinille.

Clinton rakennutti Georgian läpi öljyputken rikkoakseen Moskovan monopolivallan alueen öljyvaroihin. Georgian sota oli osa Putinin strategiaa monopolin palauttamiseksi. Nyt Georgian kautta kulkevat öljy- ja kaasuputket ovat Venäjän tulivoiman kantaman alla, ja kaikki muut putket kulkevat jo valmiiksi Venäjän kautta.

Saakashvili on hullu?

Ulkoministeri Coldoleezza Rice varoitti henkilökohtaisesti heinäkuussa Saakashviliä vastaamasta Moskovan masinoimiin provokaatioihin, mutta Saakashvili ilmeisesti luuli, ettei Moskova uskaltaisi hyökätä. Moskovahan päinvastoin odotti veruketta hyökätä.

Kremlin mukaan Saakashvili on hullu. Tuskin. Näyttää siltä, että Saakashvili on hyökännyt tilanteessa, jossa hyvä johtaja olisi jättänyt hyökkäämättä, eikä ole tarpeeksi varonut siviilivahinkoja. Väitetään, että tammikuun vaaleja ja sananvapautta on manipuloitu ikävällä tavalla, vaikkei läheskään yhtä pahasti kuin mm. Venäjällä. Valitettavasti tässä voi olla perää. Ihanteellista kenties olisi, jos Saakashvili korvattaisiin hyvällä ja vieläkin Venäjän-vastaisemmalla johtajalla, mutta käytännössä useimmat Saakashvilin vaihtoehdot lienevät vielä huonompia.

Linkkejä

Norberg luettelee kymmeniä Venäjän vähemmistökansoja, joiden itsenäisyyttä Venäjä voisi kannattaa siinä missä Osseettienkin, joukossa mm. 5,5 miljoonaa tataaria, 1,4 miljoonaa tshetsheeniä, 2,9 miljoonaa ukrainalaista, 500 000 osseettia ja 600 000 maria (luvut venäläisen epäluotettavia).

Etelä-Ossetiassa on noin 70 000 asukkasta. Alueella asuu n. 20 000 venäläistä, Suomessa n. 50 000. Georgiassa on 4,6 miljoonaa asukasta. Kremlin mukaan Venäjä saa suojella asukkaitaan ulkomaillakin.

Tietysti alueen osseettien pitäisi halutessaan itsenäistyä ja yhdistyä Pohjois-Ossetiaan, joka siis irtautuisi Venäjästä. Georgialainen kolmannes Etelä-Ossetiasta luultavasti haluaisi jäädä Georgian yhteyteen.

Tutkija Hanna Smith kirjoittaa (HS 17.8.08 s. A2), kuinka Georgia alistettiin vuonna 1801 Venäjän alle venäläismielisten hallintaan ja Abhasia ja Etelä-Ossetia sen alle, etenkin Abhasia vahvalla sorrolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s