Ahtausyritys Containerships Oy rekrytoi Facebook-ryhmässä ihmisiä ahtaamaan kontteja laivaan. Pikakoulutuksen jälkeen pääsee hyville palkoille. Ahtaajan vuosipalkka 48 000 euroa on puolet enemmän kuin vuorotöitä tekevällä sairaanhoitajalla. Siinä syy ahtaajalakkoon.

Kotkan sataman yritys kuitenkin sulki, sanamuodosta päätellen ay-mafian uhkailtua suoraan tai epäsuoraan väkivaltaisilla toimilla vapaaehtoisesti paiskivien duunareiden uurastusta: ”Yrityksellä on terminaali myös Kotkassa, mutta siellä tunnelma oli sen verran kireämpi, että se päätettiin sulkea lakon ajaksi.”

Liberaalissa demokratiassa tuollaiselle uhkailulle olisi nollatoleranssi, ihmisillä olisi oikeus tehdä haluamiaan ja heille vapaaehtoisesti annettuja töitä.

Lakolle protestiksi syntyneessä Facebook-ryhmässä on jo 230 ihmistä [29.3. jo 3813 ihmistä] ilmoittautunut vapaaehtoiseksi töihin lakkoilevien tilalle.

Metallimiehet ym. vientituotantoa paiskivat duunarit eivät pidä siitä, että eliittityöntekijät vaarantavat lakollaan heidän työpaikkansa ja torppaavat sen hedelmät satamiin: ”en ois ikinä uskonu että ne jätkät ku tekee v*tunmoisem duunin että saa tuotteet maailmaan, ni sit ne juntit ku pelkästään tuuppaa sen 300 metriä laivaan asti vetää hynät”.

Miksi lakkoilu on pahasta?

Kyse ei ole yksittäisen ahtaajan palkasta vaan siitä minimipalkasta, jota halvemmalla ketään muutakaan ei saa palkata ahtaushommiin. Mitä korkeampi tämä palkka – tai muut työehdot kuten irtisanomiskulut – on, sitä vähemmän ahtaustyötä kannattaa teettää, sitä vähemmän ihmisiä niihin hommiin kannattaa palkata, sitä kovempaa työpanosta jo palkatuilta voi vaatia ja sitä enemmän kannattaa työtä korvata pääomalla, koneilla tai ulkomaisella tuotannolla.

”Rikkuri” on ay-mafian käyttämä haukkumasana riippumattomasta työntekijästä. Tällä ay-mafia pyrkii pönkittämään omaa palkkakartelliaan kuluttajien, veronmaksajien, palveluntarvitsijoiden ja kansalaisten enemmistön tappioksi aivan kuten yrittäjät pönkittävät omia kartellejaan samojen tahojen tappioksi käyttämällä riippumattomista termiä ”villi yritys” ja urheiluliitot termiä ”villi seura” tai ”villi sarja”.

Mitä palkkaansa tyytymättömän duunarin pitää tehdä?

Jos taas yksittäinen ahtaaja pyytää itselleen korkeampaa palkkaa ja uhkaa muussa tapauksessa vaihtaa työnantajaa tai alaa, kansantalous ei kärsi: jos työnantaja maksaa, hänen työnsä oli sen arvoista, jos ei maksa, ilmeisesti sen ahtaajan työpanokselle on enemmän käyttöä muualla (jos hänen ei mielestään kannata jäädä yritykseen). Tällainen ei estä palkkaamasta niitä aloittelevampia ahtaajia sellaisilla palkoilla, joiden arvoista heidän työnsä on. Jotkut näet tulivat onnellisiksi päästessään ahtaajien töihin edes 47 999 euron vuosipalkalla.

Usein työnantajat korottavat palkkoja kysymättäkin silloin, kun ne uhkaavat jäädä jälkeen työn arvosta, koska muuten muiden kannattaa houkutella heidän työntekijöitään omiin hommiinsa. Tätä ei tietenkään tapahdu siellä, missä ammattiliitot pitävät palkkoja yläkantissa työllisyyden kustannuksella, mutta Virossa on 90- ja 2000-luvuilla palkkataso tyypillisesti noussut kymmenisen prosenttia vuodessa, vaikka siellä ammattiliittoja ei useimmilla aloilla ole olennaisesti ollut.

Mitä lakko-oikeus on?

Suomessa ei ole muuta pakkotyötä kuin asevelvollisuus. Tosin osa sosiaaliturvasta on sellaista, että sitä maksetaan vain aitoa työnhakua/tekoa vastaan. Jokaisella on oikeus solmia vain ne työsopimukset, joiden ehdot hyväksyy. Tietenkään ei voi pakottaa ketään tarjoamaan itselleen haluamiaan ehtoja.

Ihmisoikeuksiin kuuluu se, että jokainen sää päättää itse työsopimuksistaan ja irtisanoutumisistaan. Ihmisoikeuksiin ei kuulu se, että jonkun olisi pakko suostua sellaisiin työsopimuksiin, jotka takaavat lakko-oikeuden ilman irtisanoutumista, mutta Suomen laki edellyttää sellaistakin tietyin rajoituksin. Nämä rajoitukset vaihtelevat maasta toiseen, joten vouhotus lakko-oikeuden kaventamisen kauheudesta on perusteetonta. Jos jossain työpaikassa ei työstään saa tarpeeksi etuja, aina voi vaihtaa toiseen, ja jos mistään ei saa parempia, sitten se oma työpanos ei olekaan enemmän arvoinen. Muutenhan joku perustaisi uuden yrityksen ja palkkaisia sinut ja tekisi voittoa.

Jos alalla on vain yksi työnantaja, eikö se ole yhtä haitallista kuin yhden ammattiliiton palkkakartelli?

Joskus on, joskus ei, mutta miksi tehdä haittaa haitan päälle? On kaksi syytä, miksi se ei ole järkevää.

Minimityöehdot vähentävät työllisyyttä, tuotantoa, verotuloja ja palkkatason kasvua sekä nostavat kuluttajahintoja

1. Jos päälle tulee vielä ammattiliiton palkkakartelli, tällainen voi nostaa työntekijöiden palkkoja ainoastaan rajoittamalla työntekijöiden määrää suoraan tai epäsuoraan – aivan kuten yrityskartelli voi nostaa hintoja ainoastaan siten, että myyntiä rajoitetaan, muuten aina jonkun kannattaa myydä halvemmalla.

Tämä heikentää työllisyyttä ja johtaa tehottomuuteen, kun alalla on kansantaloudellisesti katsoen vähemmän työntekijöitä kuin olisi optimaalista tehokkaimman kansantalouden kokonaistuotannon kannalta. Vapaat markkinat näet hinnoittelevat palkat eli työvoiman hinnan rajatuottavuuden mukaan, jolloin parhaan työpaikan perässä siirtyvät työntekijät kohdentavat yhteiskunnan työvoiman optimaalisesti.

Siis liittokohtainen neuvottelu johtaa kansantaloudelliseen tehottomuuteen ja alhaisempaan työllisyyteen. Lisäksi korkeammat työvoimakustannukset tekevät yrittäjälle kannattavaksi korottaa tuotteiden hintoja, vaikka se johtaa kysynnän vähenemiseen. Tämä aiheuttaa lisää hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Myös julkinen sektori kärsii, kun verotulot myynnistä (alv), yrityksen tuloista (yritysvero, osinkoverot, myyntivoittoverot) ja pitkällä aikavälillä myös työstä (tuloverot, sivukulut jne.) vähenevät. Talouskasvukin hidastuu, mikä pitkällä aikavälillä hidastaa työn tuottavuuden kasvua ja siten palkkatason kasvunopeutta, koko yhteiskunnassa.

Ks. myös minimipalkka.

Monopoli säilyy vain jos se on hyödyllinen – tai jos valtio tukee sitä

2. Alalla voi olla yhden yrityksen pitkäaikainen monopoli vain siten, että allalla on niin suuria skaalaetuja, että tällainen monopoli aiheuttaa suuria säästöjä, ja yritys hinnoittelee tuotteensa niin alas ja työehdot niin hyviksi, ettei toisille yrityksille jää tilaa tulla kilpailemaan. Jos kysynnän hintajousto on sopiva, tällainen monopoli voi olla jopa kuluttajille edullinen, ja yhteiskunnalle se on yleensä edullinen.

Tosin usein valtio suoraan tai epäsuoraan tukee yritysten monopoli- tai kartelliasemaa taitavan lobbauksen ansiosta sääntelyllä, joka vaikeuttaa uusien yritysten tuloa markkinoille (perustamista tai tuloa ulkomailta). Tällaista sääntelyä pitää tietysti purkaa.

Ks. myös monopolit.

Ahtaaja tienaa jopa 49 000 euroa vuodessa Aamulehti 5.3.2010
Ahtausyritys otti Facebookin avuksi satamalakossa MTV3.fi 5.3.2010
Facebook-ryhmä, jossa voi ilmoittautua ahtaustöihin