Korkein oikeus kielsi työpaikkoja edellyttämästä tiettyä yleistä älykkyyttä tai lukion suorittamista, koska ne sortavat mustia: ”whites register far better on the Company’s alternative requirements than Negroes.” Siksi työnhakijat osoittavat älyään suorittamalla yliopistotutkinnon?
Michael Mooren uusimmassa propagandadokkarissa Where to Invade Next Moore matkustelee pitkin Eurooppaa hakemassa oppia Amerikan ongelmiin. Leffa on suomalaisittain mielenkiintoinen lähinnä sen Suomen koululaitosta käsittelevän osuuden takia, mutta käytännössä koko leffa on eurooppalaisen hyvinvointivaltion ylistystä.
Ay-pomot väittivät Hesarissa, että ilman yleissitovuutta tulee kaaos ja työrauhahäiriöitä. Muissa Pohjoismaissa ei ole yleissitovuutta ja lakkoja on murto-osa Suomen määrästä, etenkin laittomia, työllisyyskin on paljon parempi, samoin sopimusvapaus. Esimerkiksi sopimusrikkomusten korvauksia ei ole rajoitettu lailla. Suomessa korvaukset ovat jääneet jopa alle promilleen vahingoista.
Yrityksen liikapääoma pitää jakaa osakkaille osinkoina. Nämä sijoittakoot sen kannattavampaan. Liikatyövoima irtisanotaan. Jos molempia on liikaa, on tuhlausta sitoa niitä yritykseen, kun yhteiskunnalle niistä olisi enemmän hyötyä muualla, vaikka yritys tekisi voittoa.
Kansanedustaja, kansantaloustieteilijä Elina Lepomäki kirjoittaa, että vaatimukset työnantajien vastaantulossa yhteiskuntasopimukseen ovat hölmöläisten peitonjatkoa. Työnantajien vastaantulo tarkoittaa tavoitellun kustannusvähenemän perumista.
Tutkimus: ekonomistien tulokset vaihtelevat heidän poliittisten kantojensa mukaan. USA:n ekonomisteista arviolta 60 % on vasemmalla, etenkin työn ja optimiveroasteen tutkijat. Optimaalinen veroaste on 33 %, kun tutkijoiden ideologia neutraloidaan. ”Optimaalinen” veroaste tarkoittaa suurinta mahdollista, paras on tietysti alempi.
Jutta Urpilainen kirjoitti, että hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvitaan etenkin parempaa työllisyyttä. Siksi työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta pitää tukea ja rakenteita pitää uudistaa, esimerkiksi eläkeuudistus voimaan 2017 alusta. Palkkoja ei saa paljon korottaa.
Ay-liikkeen johtavien tutkijoiden mukaan prosentin palkankorotus johtaa 0,4 % huonompaan työllisyyteen kuin muuten (muiden mukaan 0,8 – 1 %, työn kysynnän palkkajousto on -0,4 … -1). Heidän mukaansa kalliimmat tuotteet menevät huonommin kaupaksi ja lisäksi työvoiman kallistuessa sitä kannattaa korvata enemmän pääomalla. Riitaa on lähinnä siitä, aiheuttaako palkka-ale taantumassa liikaa kysyntähaittoja.
Vuonna 1960 oli noin 10 000 työtöntä, alle prosentti työvoimasta. Työn kysyntä (palkkataso) kolminkertaistui 1960 – 2010. Silti työttömyys ei laskenut vaan nousi 25-kertaiseksi, koska efektiivisiä minimipalkkoja nostettiin vieläkin enemmän, työn tarjontaa kuristettiiin.
Etelä-Euroopassa irtisanomissuoja on erittäin korkea ja siksi pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat järkyttävällä tasolla. Tanska poisti irtisanomissuojan ja sai 7 %-yksikköä paremman työllisyyden kuin Suomi. Tanskan SAK kannattaa tätä: halutessaan löytää aina työpaikan. Suomen Pienyrittäjät ehdotti vastavaa Suomeen.
Vapaasana.net 