Michael Mooren uusimmassa propagandadokkarissa Where to Invade Next Moore matkustelee pitkin Eurooppaa hakemassa oppia Amerikan ongelmiin. Leffa on suomalaisittain mielenkiintoinen lähinnä sen Suomen koululaitosta käsittelevän osuuden takia, mutta käytännössä koko leffa on eurooppalaisen hyvinvointivaltion ylistystä.
Ekonomisti Roger Wessman perustelee, miksi euroero olisi erittäin kallista ja vaikeaa. Lopputuloskin on epävarma ja realistisessa pahimmassa tapauksessa, kuten Kreikassa, poliitikot ensin vievät maan eron partaalle valtavine epäluottamuskustannuksineen ja sitten perääntyvät. Siksi Wessman ei suosittele Suomen eroa eikä euron hajottamistakaan – tosin ei ehkä mitään. Eurothinktank on esittänyt euron hajotusesityksen. Jäseniä ovat mm. Kanniainen ja Lepomäki.
Etatisteilla, eli valtioon uskovilla, on hyviäkin argumentteja valtion puolesta. Mietitään nyt sääntelyä, joka ei ole markkinoiden valvovan silmän ja boikotoivan käden alaista, vaan valtiollista. On myönnettävä, vaikkakin varovaisesti ja tietyin varauksin, että joskus sääntelyn kautta on tullut hyviäkin tuloksia.
Euroalueen pummit ja liittovaltiofanaatikot ovat viime aikoina ehdotelleet ns. eurobondeja Euroopan velkakriisin ratkaisuksi. Koska Kreikan kaltaiset maat ovat sotkeneet budjettinsa, joutuvat nämä maksamaan korkeampaa lainakorkoa alijäämiensä rahoittamiseksi kuin taloudet (kuten Saksa), joiden budjettitasapaino on paremmassa kunnossa. Eurobondien pointtina on kiertää tämä ongelma kollektivisoimalla riskit: Kun investoija lainaa euroalueelle rahaa ostamalla eurobondin, toimii tämän arvopaperin takaajana koko euroalue. Koska euroalue keskimäärin on paremmassa kunnossa kuin ylivelkaantuneet maat, olisi eurobondin korko alhaisempi kuin esimerkiksi Kreikan valtion velkakirjojen. Näin ollen eurobondit olisivat instrumentti, jolla valtiot kautta Euroopan voisivat lainata rahaa julkisen sektorin paisuttamiseksi entisestään – muiden kustannuksella.
Taloustieteen termi ”Luova tuho” tarkoittaa sitä, miten yhteiskunnassa ja etenkin taloudessa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat.
”Euroopan säästäminen estää kasvun”, valittavat monet, ”pitää säästää vasta nousukaudella.” Eipäs, valtioiden velkaantuminen on nykykriisin syy, lisävelkaantuminen pahentaisi tilannetta. Pitää supistaa julkista sektoria, elvyttää rahapolitiikalla ja poistaa yrittämisen, työllistymisen ja työllistämisen esteitä, tehdä sosiaaliturvasta kannustavampi. Velkaelvytys ei edes toimi, koska EKP:n tehtävä on eliminoida sen vaikutus kysyntään.
Korko on vapaaehtoisen maksama korvaus siitä, että lainaaja luopuu mahdollisuudesta kuluttaa tai investoida omaisuuttaan heti. Koron kieltäminen tai rajoittaminen (”korkosääntely”) aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin muukin hintasääntely. Oliko Shylockilla oikeus…?
Esa Leskinen kirjoitti 21.2. mielipidekirjoituksen Taide pelastaa kilpailulta, 2.2. pitämästään puheesta, jota kritisoin tässä.
Kirjoitus alkaa tarinalla lukioikäisestä Laurasta, joka aikoo tehdä itsemurhan. Syyksi paljastuu, että ”kaikki yrittävät vain hyötyä toisten kustannuksella ja kilpailla keskenään” ja välineelliset ihmissuhteetkin saavat kyytiä. Tällainen aloitus on paha, koska se asettaa tunnelman koko lopputekstille sellaiseksi, että niin, onhan toi totta ja maailma on ikävä, raadollinen paikka. Toi ei vaan ole täysin totta, eikä täysin paha asia. Palataan toisten kustannuksella hyötymiseen myöhemmin ja jutellaan nyt hieman kilpailusta ja ihmissuhteista.
Kreikan velka ja vastuut olivat pari vuotta sitten 325 miljardia euroa. Paljonko siitä jää jäljelle, kun he saavat 240 miljardia selkänahastamme? 390 miljardia. Tuet ovat lisänneet Suomen ja muiden auttajamaiden velkoja. Kun valtiot hoitavat valtionvelkakriisiä, se vain pahenee.
Mainonta paitsi levittää suoraa informaatiota myös antaa tuotteiden laadusta kertovaa epäsuoraa signalointia: luotettavimpia tuotteita ja brändejä kannattaa yleensä mainostaa enemmän kuin epäluotettavia. Lisäksi kulttuurimme ja taidemakumme on lähinnä muiden vaikuttamana syntynyttä, ei sisäsyntyistä, mikä ei tee mieltymyksistämme epäoikeutettuja tai pahoja tai musiikinopettajastamme pahaa mainostajaa. Mainontaa on myös poliittinen ja yhteiskunnallinen viestintä.
Vapaasana.net 