Työpaikkoja tuhoamalla ei luoda työpaikkoja

Vasemmistolaisten työvoimapoliittisissa ehdotuksissa korostuu usko valtion kykyyn luoda uusia työpaikkoja muun muassa tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa. Ajatellaan, että näin uusia työpaikkoja syntyisi kuin sieniä sateella. Paavo Arhinmäki ehdottaa blogissaan seuraavanlaista:

Suomeen pitää luoda elvytystä jatkamalla uusia työpaikkoja.

Työpaikat syntyvät teollisuudessa panostamalla uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, rakentamalla biopolttoainelaitoksia paperitehtaiden rinnalle ja olemalla edelläkävijä tuulivoimateknologiassa.

Ongelmana kuitenkin on, että työpaikkoja ei luoda tyhjästä; ne maksavat. Tuuli-, aurinko- ja vesivoima ovat niin tehottomia tapoja tuottaa energiaa, että niiden osuus energiantuotannosta on häviävän pieni. Jotta näiden osuutta voitaisiin lisätä, pitäisi valtion tarjota hyvin anteliaita tukiaisia. Tukiaisten seurauksena tehottomuus lisääntyisi, kun yhden energiayksikön tuottamiseksi käytettäisiin entistä enemmän rahaa. Uusiutuvan energian tukeminen ei ainoastaan pure yksityiseen kulutukseen; se myös syrjäyttää yksityisiä investointeja. Tällä tavalla ei tietenkään luoda työpaikkoja, vaan tuhotaan niitä. Kun ympäristöjärjestöt tai valtio mainostaa, että politiikan x seurauksena syntyy tuhansia uusia työpaikkoja, he eivät kerro, miten monta työpaikkaa samalla menetetään.

Myös Yhdysvalloissa on käyty keskustelua elvytysvarojen käyttämisestä ns. vihreiden työpaikkojen luontiin. Espanja on askeleen edellä ja nyt maan politiikan seuraukset ovat näkyvillä. Madridilaisen yliopiston tutkimuksen mukaan uusiutuvan energian tukeminen on ollut täydellinen fiasko. Jokaista luotua työpaikkaa kohden on tuhottu 2,2 työpaikkaa ja luoduista työpaikoista ainoastaan kymmenesosaa voidaan pitää pysyvinä. Espanjan esimerkki on oleellinen, sillä maa on tukenut uusiutuvan energian tuontantoa innokkaasti. Esimerkiksi Barack Obama pitää Espanjaa esimerkkinä Yhdysvalloille uusiutuvan energian tukemisen suhteen. Mutta vaikka uusiutuvalle energialle olisi käyttöä tulevaisuudessa (jolloin markkinat valjastavat sen käyttöönsä automaattisesti nykyisten energiantuotantomuotojen käydessä liian kalliiksi), siitä ei ole apua tämän päivän työttömyysongelmien ratkaisemiseksi.

Lähteet:
Study of the Effects on Employment of Public Aid to Renewable Energy Sources
The Economist – Economics Focus

4 kommenttia artikkeliin ”Työpaikkoja tuhoamalla ei luoda työpaikkoja

    • Yksinkertaisin taloustieteellisin perustein on erittäin helppoa todistaa, että vapaat markkinat sinällään tehottomuuden lisäksi ovat myös rakenteellisesti erittäin tuhoisa järjestelmä järjestää talous ympäristömme kannalta, kuten olemme saaneet karvaasti havaita. Tämä on myös hyvin helppo todistaa taloustieteellisesti ks. alhaalta.

      http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/markkinatalouden-ongelmia.html

      http://alekhine13.blogspot.com/2010/02/julkisten-hyodykkeiden-ongelma-julkinen.html

      Jälkimmäisessä kirjoituksessa on myös aivan loistava käytännönesimerkki siitä, miten markkinat käytännön tasolla ohjaavat ympäristön kannalta ihmisiä tuhoisiin päätöksiin.

      Verotus ja erilaiset tukitoimet ovat taloustieteellisesti hyviä keinoja korjata markkinoiden tuhoisia vaikutuksia ja teidän kieltänne käyttäen myös vapauden riistoja joita markkinamekanismit aiheuttavat, valitettavasti vain tästä hyödyn saava yrityseliitti vastustaa kovasti muutoksia, joka on sitten näkynyt ihan käytännön tasolla heikkona talouspolitiikkana.

      Tykkää

      • Liberaalien, jopa libertaristien kesken on kiistelyä haittaveroista – jotkut libertaristit mieluummin yksityistäisivät ympäristön, se ajaisi saman asian, enemmistö kallistunee joissain tapauksissa haittaverojen suuntaan. Sen sijaan tuulivoimatukien kaltaisia yritystukia on vaikea perustella taloustieteellisesti.

        Tykkää

      • En tiedä keihin blogissasi viitttaat nimityksellä ”oikeistopojut”, mutta itse markkinaliberalismin ja yksilönvapauden kannattajana ja harrastelijaekonomistina tunnistan kyllä ulkoisvaikutuksen ja julkishyödykkeen ongelmat. Ulkoisvaikutukset loukkaavat usein yksityistäkin omistusoikeutta eli yksilönvapautta*.

        Ensisijaisesti ulkoiskustannukset pitäisi pyrkiä täysimääräisesti kompensoimaan vahingon kärsijöille (laskutus). Näin ulkoiskustannuksista tehtäisiin tuotantokustannuksia ja epäoptimaaliselta liikatuotannolta** vältyttäisiin. Jos em. ’laskutus’ ei onnistu, on kustannuksiin puututtava joko regulaatiolla tai haittaverolla.

        Haittavaron tapauksessa kuitenkin ko. varat pitäisi pystyä todella korvamerkitsemään ko. ulkoiskustannusten korvaamiseen kärsijöille. Tähän ei politiikka kyllä käytännössä pysty, koska poliitikot haluavat ostaa kansalta ääniä suurempaa suosiota nauttivilla hankkeilla. Eli teoreettisesti haittavero tai regulaatio eivät ole lähtökohtaisesti huonoja menetelmiä, mutta ’politiikan realiteetit’ (mm. korruptio) käytännössä tekevät ne huonommiksi kuin ym. ’laskutus’.

        Julkishyödykkeen ylilaiduntaminen tuhoaa kapitaalia. Esim. Merien kalavarat ovat vapaata riistaa kalastusfirmoille, joiden intresseissä on kalastaa kaikki kala pois mahdollisimman nopeasti. Tämä tuhoaa kalakannat jopa ikuisiksi ajoiksi eli ’julkinen’ pääoma tuhoutuu. Ratkaisuna ehdotan kalastusoikeuden määrittämistä yksityisomaisuudeksi (se voi olla epäsuorasti julkisessakin omistuksessa, mutta yksityinen on turvallisempi). Kalastusoikeuden omistajalla on intressinä maksimoida pääomainvestointinsa tuotto, joten se pyrkii maksimoimaan kalan tuotannon pitemmällä aikavälillä ja säilyttämään ko. tuotannon tason. Ts. kalakannalla on taseessa arvo.

        * Esim1. Suomen jokien valjastaminen se. vaelluskalakannat hävitettiin Suomen järvistä. Esim2. Kemijoki Oy:n vedensääntelyrajojen laiton rikkominen, joka tuhoaa ihmisten rantoja ja laitureita. (valtio-omisteinen firma, BTW)

        ** Esim. maataloustuotanto vs. Suomenlahden ja Saaristomeren vedenlaatu.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s