Sosialistipresidentti Salvador Allende romutti maan talouden, otti tiedotusvälineet valtion haltuun ja rikkoi perustuslakia. Inflaatio oli 605 % vuodessa, velkaa otettiin peräti 25 % kansantuotteesta, maataloustuotanto romahti, ruokaa säännösteltiin, valuutan arvo putosi kolmanneksen. Putinmaisen ohjatun demokratian kukisti kenraali Augusto Pinochet, joka surmautti 2279 vastustajaansa, siis 0,03 Castron uhrilukua. Taloudellinen vapaus pysyi hänenkin kaudellaan aluksi matalana, mutta 1980-luvun alkupuolella hän taipui vapauttamaan valuuttakurssin ja vähentämään sääntelyä niin, että Chile nousi maanosan vauraimmaksi maaksi.
Vallankaappausvuonna 1973 julkinen vaje oli peräti 25 % kansantuotteesta vaikka kuparin hinta nousi puolella. Suurin osa julkisista menoista rahoitettiin velalla, ja Chile alkoi velkaantua nopeasti. Allenden loppukaudella maataloustuotanto putosi kolmanneksen, ruokaa säännösteltiin, tiedotusvälineistä 70 % otettiin valtion haltuun. Myös teollisuuden, kalastuksen ja kuparikaivosten tuotanto sekä kansantuote kutistuivat 1971-1973. Vaihtotaseeseen tuli pian satojen miljoonien nykydollarien vaje. Hinnat ja palkat oli säännelty ja teollisuus ja pankit pääosin sosialisoitu. Allende hallitsi itsevaltaisesti perustuslaista piittaamatta.
Jo vuonna 1974 budjettivaje supistettiin 30 prosentista 2 prosenttiin BKT:stä. Vienti kymmenkertaistui 1974-2000 ja kuparin osuus putosi 76 prosentista 38 prosenttiin. Harmaa talous on pudonnut poikkeuksellisen vähäiseksi (19,8 %).
Silti vielä vuonna 1975 Chilen taloudellinen vapaus -arvo (EFotW) oli 2,8 mutta vuonna 1990 jo 5,7. Valtavan velkaantumisen ja inflaation pysäyttäminen pitivät talouden tiukoilla ensimmäisinä vuosina, eikä Pinochet halunnut vapauttaa kaikkea kerralla. 1980-luvun alun heikot vuodet kuitenkin saivat hänet antamaan periksi ja luopumaan taloutta rasittaneesta kiinteästä valuuttakurssista ja paljosta muusta sääntelystä, jolloi talous toipui pian ja vuodesta 1985 Chilen talous on kasvanut paljon keskimääräistä nopeammin. Maasta tuli lopulta maanosan rikkain siinä missä rikas Kuuba romahti kohti häntäpäätä Castron kaudella. Kuuban keskipalkka on 10 dollaria, Chilen minimipalkka 230 dollaria.
Allenden hallinto oli toistuvasti rikkonut perustuslakia. On arvioitu, että otettuaan tiedotusvälineet hallintaansa Allende olisi talousromahduksen tullen säilyttänyt valtansa putinmaisin tai castromaisin toimin ja lopulta tehnyt kaiken vastarinnan mahdottomaksi.
Liberaalit eivät silti katso tämän oikeuttaneen Pinochetin toimia, vaan Allenden kauden rikkomuksista huolimatta olisi pitänyt suorittaa vain laillisia pidätyksiä ja oikeudenkäyntejä. Siksi kumpikin hallitsija olisi ansainnut tulla tuomituksi oikeudessa. Pinochet tosin teki maan köyhistäkin vähitellen suhteellisen hyväosaisia eteläamerikkalaisittain ja luopui vallasta vapaaehtoisesti, joskin tuoreiden tietojen perusteella hän demokratisoi maan USA:n painostuksen vuoksi.
Milton Friedman vastusti kaikkia diktatuureja
Milton Friedmanin mielestä diktaattori Augusto Pinochetin hallinto oli kammottava. On vaikea olla eri mieltä paitsi että tällöin ei riitä suhteessa vahvempia adjektiiveja Castron, Pol Potin, Hitlerin, Leninin ja muiden kansallis- ja ylikansallissosialistien hallinnoille.
Friedman oli Chilessa yksityisen säätiön vieraana. Siellä hän myös näki Pinochetia tunnin verran, mistä syntyi väärinkäsitys, että Friedman olisi ollut Chilen neuvonantaja. Tosin Friedman antoi tälle neuvoja, joiden seuraaminen olisi Friedmanin mukaan Chilen kansan etu, ja Chile vapauttikin talouttaan. Friedmanin mielestä oli ihme, että diktatuuri suostui vapauttamaan taloutta, koska taloudellinen vapaus tuotti halun poliittiseen vapauteen ja johti kansanäänestyksen kautta demokratiaan.
Milton Friedmanin mukaan Chilen ihme ei ollut se, että talousuudistukset tehosivat, mikä on tiedetty jo 1700-luvulta asti, vaan se, että sotilasjuntta antoi tehdä ne.
Jo diktatuurin alkuaikoina, ainoalla Chilen-vierailullaan, yksityisen järjestön vieraana, hän piti puheen, jossa rohkeni sanoa talousuudistusten sekä rikastuttavan kansaa että pitkällä aikavälillä nakertavan diktatuuria ja tuovan myös lisää poliittista vapautta. Samalla Friedman tapasi kerran Pinochetin, joka pyysi Friedmanilta kirjettä siitä, mitä talousuudistuksia maassa tulisi tehdä, ja Friedman kirjoitti vastauksen. Hän on samoin neuvonut muiden sosialististen diktatuurien, kuten Jugoslavian ja Kiinan, talouspolitiikkaa, vaikkei kannattanut näidenkään maiden hallintoja.
Friedman on ilmoittanut vastustavansa kaikkia diktatuureja mutta katsovansa, että talouden vapauttaminen auttaa kansaa sekä suoraan vaurauden kautta että välillisesti diktatuurin elinaikaa lyhentämällä.
Vapaasana.net 