Naomi Klein – Tuhokapitalismin nousu

Bestsellerissään Tuhokapitalismin nousu toimittaja Naomi Klein jatkaa kapitalisminvastaiseksi kutsumaansa ristiretkeä, joka alkoi teoksella No Logo. Aatehistorioitsija Johan Norberg kumoaa kaikki kirjan keskeiset väitteet ja osoittaa Kleinin tavan vääristellä totuutta, lausumia ja tilastoja.

Klein on vastannut Norbergin ym. kritiikkiin. Norberg vastaa tähän vastaukseen uudessa artikkelissaan, josta seuraavassa on tiivistelmä.

Kleinin keskeiset väitteet

1. Klein väittää, että talouden vapauttaminen ei ole suosittua ja siksi liberaalit toivovat kriisejä, jotta saisivat verukkeen uudistuksilleen. Tämän ”tuhokapitalismin” olisi luonut talousnobelisti Milton Friedman, pahuuden ruumiillistuma. Klein ei kuitenkaan ole löytänyt yhtään siihen uskovaa ekonomistia, lähin ”todiste” on, kun eräs ekonomisti kysyi eräässä seminaarissa, voisiko korkea inflaatio luoda uudistusmielialaa.

2. ”Talouden vapauttaminen viime vuosikymmeninä olisi tämän ’globaalin strategian’ tulosta.” Kuitenkin taloutta on vapautettu lähes kaikkialla, joten joukosta löytyy kaikenlaisia maita, siis myös tuhomaita, joissa esim. on ollut vallankaappaus.

Jos kuitenkin katsotaan tilastoja eikä yksittäistapauksia, Kleinin ”villin kapitalismin aikakausi” on ollut demokratian aikaa, Freedom Housen mukaan demokratioiden määrä on noussut 76:sta 121:een 1990-2007. Pisimmälle talouden liberalisointi on edennyt rauhanomaisissa demokratioissa.

3. ”Tämä liberalisointi on saanut aikaan köyhyyttä ja työttömyyttä, etenkin vuodesta 1990, kun kapitalismi pääsi villeimmilleen.”
Vuodesta 1990 maailman BKT/asukas on noussut kolmanneksen ja absoluuttinen köyhyys on vähentynyt 42 %:sta 26 %:iin. Villin kapitalismin aikana joka päivä 76 000 ihmistä vapautui köyhyydestä. Lisäksi korrelaatio on vahva: mitä vapaampi maa (taloudellisesti), sitä vähäisempiä köyhyys ja työttömyys ovat.

Vääristelyä vääristelyn perään

Lisäksi Klein poimii lauseita irti asiayhteyksistään, vääristelee väitteitä ja esittää aikajärjestykset virheellisesti.

Hänen mukaansa vuoden 1989 Tiananmenin aukion verilöyly oli liberalisoinnin aloittanut shokki, kun se päinvastoin melkein lopetti Kiinan talouden vapauttamisen.

Hän antoi kirjassaan moneen kertaan tahallaan ymmärtää, että Friedman olisi uuskonservatiivi, mutta toimittajien ihmetellessä tätä puolustautui, ettei koskaan eksplisiittisesti väittänyt Friedmanin olevan uuskonservatiivi. Myös liberaali Cato-instituutti vastustaa uuskonservatismia. Liberaalit haluavat pienen valtion, konservatiivit ja sosialistit vahvan.

Friedman sanoi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) olevan monin tavoin syyllinen Aasian kriisiin, ja arvosteli myös Maailmanpankkia. Silti Klein väittää näiden sääntelyelinten olevan puhdasoppisia ”Chicagon poikia” (eli Friedmanin oppilaita)!

[IMF ja Maailmanpankki ovat vasemmistolaisen John Maynard Keynesin luomia talouden sääntelyelimiä.]

Milton Friedman vastusti sosialistista Irakin sotaa

Kleinin mukaan Irakin sota on pahin esimerkki ”Friedmanin” tuhokapitalismista. Hän ei paljasta, että Friedman vastusti Irakin sotaa. Kun toimittajat ihmettelivät tätä, Klein selitti, ettei koskaan eksplisiittisesti väittänyt Friedmanin kannattaneen sotaa (vain antoi ymmärtää niin).

Nyt hän on löytänyt Friedmanin lausunnon, jossa hän väittää tämän sittenkin kannattaneen sotaa (sodan jälkeen). Se kuitenkin on Friedmanin kuvaus siitä, miten Bush perusteli sotaa Friedmanin arvojen vastaisella tavalla – omissa kannanotoissaan Friedman on aina vastustanut sotaa.

Lisäksi sodankäyntitapa oli juuri sellaista veronmaksajien rahojen syytämistä yksityisille yrityksille ilman avointa tarjouskilpailua, mitä Friedman on aina vastustanut.

Tilastotieteilyä, jolle lapsikin nauraisi

Huolimatta bestsellerinsä Tuhokapitalismin nousu 74 sivun huomautus- ja viiteluettelosta Klein usein jättää kertomatta lähteitä ja huomioita keskeisille väitteilleen markkinoiden kauheuksista. Osoittaakseen että (Milton Friedmanin) Chicagon koulukunnan talouspolitiikka epäonnistui hän usein valitsee yksittäisen vuoden, joka sopii hänelle, ja poimii uuden mittatikun silloin kun vanhan tuottamat tulokset eivät miellytä häntä.

Kirjan keskeinen ”todiste” on: ”maissa, joissa talous vapautetaan, 25 – 60 % kansasta hylätään tai heistä tulee pysyvää alaluokkaa”. Tämä on hänen ainoa ”todisteensa” siitä, että liberalismi on pahasta ihmiskunnalle, lukuunottamatta tapauksia, joissa hän valitsee vain yhden yksittäisen maan ja siitäkin vain lyhyen ajanjakson.

Artikkelissani kirjasta ihmettelin, miksei hän esitä tälle väitteelle merkitystä, lähdettä eikä alaviitettä. Nyt tiedämme, sillä hän myöntää vastauksessaan, että tämä on vain hänen oma yhteenvetonsa, jossa hän on valinnut eri mittareita eri maille (!), jotkin köyhyyteen, jotkin työttömyyteen liittyviä, ja poiminut vain neljä maata ja niistäkin vain yhden lyhyen ajanjakson, vieläpä eri jakson eri maille, jopa vain vuoden. Bolivia vuonna 1987, Venäjä vuonna 1996, jotkin Puolan alueet vuonna 1993 jne. Hänen lähteinään ei edes ole aikasarjoja vaan lehtijuttu tai kirja, jossa on tietoa vain ko. vuodesta.

Hämmästyttävää kyllä, Klein nimittää tätä tilastonkäyttötapaa ”standardikäytännöksi”. Ehkä joissain kanadalaisissa vasemmistolehdissä, mutta yliopistolla me kutsumme sitä ”roskaksi”, ei vain tiedonpuutteen vaan myös puolueellisten valintojen vuoksi. Kyseiset maat eivät liberalisoineet muita enemmän, eivät ole edustavia, maat ja vuodet on valittu erityisen vääristävästi. Bolivian työttömyys putosi pian kolmannekseen, Puolankin valtavasti.

Saisin helposti päinvastaiset tulokset, jos ottaisin muita maita ja/tai ajanjaksoja, esimerkiksi talouttaan vapauttaneet Viro, Irlanti, Islanti ja Australia, joista Klein ei koskaan kirjoita, koska ne ovat liian rauhanomaisia, demokraattisia ja menestyksekkäitä.

Se, että Klein väittää tätä vakavaksi tutkimukseksi, on paljon vahingollisempaa hänelle kuin mikään muu hänen tietoisista vääristelyistään, jotka olen aiemmin osoittanut.

Mitä enemmän vapautta, sitä vähemmän työttömyyttä ja köyhyyttä

Jos halutaan puolueettomia tuloksia, ei voi käsin valita maita ja vuosia vaan pitää tutkia pidempiä ajanjaksoja ja useampia maita. Kun näin tehdään, saadaan päinvastaiset tulokset: mitä vapaampi talous, sitä vähemmän työttömyyttä ja köyhyyttä. Tästä syystä Klein ei edes yritä tätä.

Maiden vapaimmassa viidenneksessä köyhyys on 15,7 % ja muussa maailmassa 29,8 %, työttömyys 5,2 % ja muussa maailmassa yli tuplasti.

Taloudellisesti vähiten vapaassa viidenneksessä, jossa on sellaiset yksityisen omistusoikeuden, liiketoiminnan ja kaupan rajoitukset, joita Klein väittää keinoksi auttaa köyhiä, köyhyys on 37,4 % ja työttömyys 13 %.

[Käännös, tiivistäminen ja otsikot toimituksen kuten yleensäkin Norbergin teksteissä.]

Norberg: Three Days After Klein´s Response, Another Attack (koko Norbergin vastaus Kleinille)
Norberg: The Klein Doctrine: The Rise of Disaster Polemics (alkuperäinen Kleinin kirjan kritiikki)
Milton Friedman 1912 – 2006 – ensisijaisesti vapauden, ei talouden puolesta
VS/Norberg: Naomi Klein: Tuhokapitalismin nousu / The Shock Doctrine: The Rise of Disaster Capitalism (Tuhokapitalismin nousu ja No Logo)
VS: Milton Friedmanin mustamaalaus ja Naomi Klein

Shock Doctrine = lisää sääntelyä

Cato: Obaman shock doctrine (shokit ovat johtaneet useimmiten sääntelyn eikä suinkaan vapauden lisääntymiseen, ja Obaman henkilöstöpäällikkö (USA:n kakkosmies) Rahm Emanuel on jo sanonut haluavansa käyttää finanssikriisin momenttia sääntelyn lisäämiseen, mitä Paul Krugman on jo kehunut)

Klein vaatii finanssikriisin hyödyntämistä järjestelmän muuttamiseksi radikaalisti (Norberg, engl., 24.8.2009)

Norberg: OILY GOVERNMENTS (miten valtiojohtoisten maiden talous on paljon läpinäkymättömämpää kuin kapitalististen)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s