Elvyttäjä-Kreikka toipuu 2050, Latvia leikkasi melkein puolet pois julkisesta sektorista ja kasvaa EU:n nopeimmin

Finanssikriisi iski EU:ssa pahimmin Latviaan. Nuori liberaali taloustieteilijä Valdis Dombrovskis huudettiin pääministeriksi. Hän leikkasi melkein puolet pois julkisesta sektorista, luottamus palasi ja maan talous on kasvanut monta vuotta EU:n nopeimmin. Kreikkaa tuettiin sadoin miljardein ja se talous on pudonnut vuodesta toiseen. Äärivasemmistolainen suomalaisprofessori valitti alkuviikosta Latvian työttömyyden nousseen siksi, että työvoimasta moni meni ulkomaille. Sehän tarkoittaisi maan talouskasvun olleen sitäkin vakuuttavampaa, kun pienemmälläkin työvoimalla ohitetaan ensi vuonna aivan ylikuumentuneen huippuvuoden 2007 BKT.

Leikkaukset palauttivat velkojien, sijoittajien ja latvialaisten luottamuksen siihen, että maa pystyy suoriutumaan veloistaan ja siihen uskaltaa investoida. Valdis Dombrovskis on puolueineen ja liittolaisineen voittanut molemmat parlamenttivaalit leikkausten jälkeen ja Dombrovskis on yhä äärimmäisen suosittu, eurovaalien 2014 ylivoimainen äänikuningas. Viron leikkaaja Ansip oli Viron äänikuningas.

Latvian kansantalous ylikuumeni pahasti ja kasvoi yli 50 % 2002 – 2007, minkä jälkeen tullut finanssikriisi iski Latviaan pahemmin kuin muihin EU:maihin. Kriisi pudotti kansantuotetta 20 % mutta leikkausten jälkeen maan talous on kasvanut monta vuotta EU:n nopeimmin ja jo 2015 näyttää ohittavan vuoden 2007 keinotekoisen korkean huipun, nyt kestävämmin. Suomi pystyy samaan vasta 2016-2018 ja Kreikka nykyvauhtia vuonna 2050, vaikka Suomeen kriisi ei pahasti iskenyt ja keynesiläisten neuvosta leikkauksia lykännyttä Kreikkaa on tuettu sadoilla miljardeilla.

Paul Krugmanin mukaan piti käydä aivan päinvastoin.

Taloudellinen vapaus

Sekatalouksissa sosialismin aiheuttamista ongelmista syytetään kapitalismia. Baltian maissa sosialismin ongelmat on nähty paljaaltaan ja siksi niissä sosialismia on vähennetty vuodesta toiseen. Työt on vielä. Etenkin Latviassa työmarkkinat ovat vielä melko säänneltyjä, mikä näkyy työttömyytenä, samoin finanssimarkkinat, omaisuuden suoja on heikohko ja julkisen sektorin rooli on yhä suuri, julkiset menot 39 % kansantuotteesta. Suunta on kuitenkin ollut hyvä. Virossakin työmarkkinat minimipalkkoineen ovat liian säänneltyjä, mutta irtisanomisrajoituksia ollaan vähentämässä, ja julkinen sektori on yhä suurehko, EU-tasoa kuten Latviassakin.

Suomen työmarkkinat ovat vielä näitäkin hieman säännellympiä: vapaus 46,5 %, Ruotsissakin vain 52,9 %. Maat ovat maailmanmittakaavassa silti taloudellisesti vapaita: 19. ja 20., tosin muilla ansioilla kuten omaisuudensuoja, elinkeinovapaus, kaupan ja investointien vapaus ym.

Tanska on maailman 10. vapain talous (76,5 %) (Viro 11., Latvia 42.). Tanskassa työmarkkinoiden vapaus on 91 % (Virossa 56 %) , irtisanominen on vapaata ja työllisyys on ollut pitkään noin 10 % parempi kuin Suomessa ja työttömyys johtuu lähinnä vain suomalaistakin korkeammasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Pistemäärät ovat hyvin korkeita suunnilleen kaikilla mittareilla paitsi julkisissa menoissa (0,5 %).

Kilpailevalla mittarilla Economic Freedom of the World (2014) maiden järjestys on hieman toinen (Suomi 10., Latvia 44., muut sillä välillä) mutta maailman kärkeä Pohjoismaat ovat joka tapauksessa ja osatekijöiden arvosanat ovat samaa suuruusluokkaa kuin WSJ:n ja Heritagen mittarilla.

Asiasta tarkemmin Vapaasana.netissä:
Liberaalipääministeri pelasti Latvian kirveslinjalla – Krugman taas väärässä
Baltian maat: palkka-alella nousuun vastoin Paul Krugmanin vaatimusta
Kreikan 240 miljardin tuet kasvattivat Kreikan velan 325 miljardista 390 miljardiin
Työn kysyntä kolminkertaistui 1960 – 2010, sääntely esti työllisyyden paranemisen
Ay-liikkeen tutkijat: palkka-ale parantaa työllisyyttä

3 kommenttia artikkeliin ”Elvyttäjä-Kreikka toipuu 2050, Latvia leikkasi melkein puolet pois julkisesta sektorista ja kasvaa EU:n nopeimmin

  1. ”Tanskassa työmarkkinoiden vapaus on 91 % (Virossa 56 %) , irtisanominen on vapaata ja työllisyys on ollut pitkään noin 10 % parempi kuin Suomessa”

    10 prosenttia vai prosenttiyksikköä?

    Tykkää

    • Eurostatin mukaan pitkään 10 %, siis 7 %-yksikköä. Nyt Tanska on kyllä sukeltanut niin, että ero on enää noin 6 %, mutta sekin on paljon kansantalouden kestävyydelle. Jos ansiosidonnaiset olisivat vähän järkevämpää tasoa tai edes vain Suomen tasoa, ero olisi vieläkin suurempi. http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6llisyys

      Tykkää

      • noi vertailut tanskan ja ruotsin esimerkin mukaan Suomeen ei ole aina sopivia.

        Tanska on osa Euroopan mannerta ja siellä on ihan eri kulttuuri joten ei voi verrata Suomeen mitään muuta pohjoismaata näissä työvoimasioissa-

        (esim tab skasa on ammattiliitot jokapaikassa ja turva ihmisten elämisen tason hyvin pitkään.)

        samaten esimerkkinä käytettiin mm. perusteluna kuntauudistukselle- vaikka tanskassa on enemmän kuntia kuin Suomessa- vaikka se on 10 kertaa pienempi maa ja sama asukasluku….!!!!

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s