Puolueet himoitsevat hallitustunnustelijan paikkaa suurimman puolueen puheenjohtajalle. Tämä olisi kansanvallan vastaista, sillä kansaa edustavat kansanedustajat eivätkä puolueet.
Kansanedustajat valitkoot hallitustunnustelijan. Nykyperustuslain aikana tämä käy kätevimmin siten, että eduskunnan puhemies toimii tunnustelijana, ja tämä tiedetään ennen puhemiehen valintaa.
Emeritusprofessorit Jaakko Nousiainen ja Antero Jyränki ovat esittäneet, että presidentti-instituutiosta luovuttaisiin. Tälle on perusteita, mutta parempikin ratkaisu on olemassa.
Nordean lakossa kyse oli AY-liikkeen sisäisestä välienselvittelystä – pankkialan ammattiliitto taisteli vakuutusalan ammattiliittoa vastaan pankin laajentuessa vakuutusalallekin. Kärsijöiksi joutuivat etenkin vanhukset, vammaiset ja muut ryhmät, joille internet- ja automaattipalvelut eivät riitä.
Tavallinen vähittäispankkitoiminta on tappiollista kaikkialla, siksi Suomessakin ollaan korottamassa palvelumaksuja ja sulkemassa pankkikonttoreita, automaattikäyttöönkin tarvittaisiin maksut.
Burman sotilashallitus on vuoden 1988 demokratialiikkeen julman kukistamisen jälkeen pidättynyt tuhansia ihmisiä heidän poliittisten mielipiteittensä ja toimintansa vuoksi. Heitä on usein myös kidutettu.
Vuonna 1981 puoluekoneisto nosti nuoren mutta äärimmäisen kunnianhimoisen ja omasta mielestään erehtymättömän Paavo Väyrysen Keskustan puheenjohtajaksi UKK:n suojattien tuella tiukassa kamppailussa kansansuosikki Johannes Virolaista vastaan. Muutamassa vuodessa Väyrynen nousi puolueensa kiistattomaksi johtajaksi.
Menneellä viikolla uutisoitiin siitä, että kirkosta eronneiden määrä on ennallaan: n. 13 500 viime vuonna. Jäsenmäärällä mitaten Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on kuitenkin ongelma: vuonna 1980 kyseiseen kirkkoon kuului n. 90 % väestöstä, kun taas viimeisimmän tilaston mukaan jäseninä on enää n. 85 % suomalaisista. Nykyään ko. kirkkoon kuuluu kuitenkin lukumääräisesti enemmän väkeä – väkilukuhan on vastaavana aikana noussut .
Enronin romahdus ei ehkä kuitenkaan ollut aivan niin arvaamaton kuin monet uskovat. Maailman suurimmat investointipankit eivät enää suositelleet Enronin ostamista yksinkertaisesti siksi, että heidän pankkiirinsa osaavat lukea tuloslaskelmia, taseita ja tilinpäätöksiä. Palaneen käryn pystyy haistamaaan kun käytössä on “mielenkiintoisia” kirjanpitoinstrumentteja. Enronin romahdus oli siis lähinnä yllätys vain niille piensijoittajille, jotka pinnallisesti selaavat heille lähetetyn vuosikertomuksen uskoen kaiken siihen painetun todeksi.
Suunnitelmat valtion omistaman alkoholijuomakonserni Altian yksityistämiseksi ovat keskeytyneet. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei onnistunut yksityistämään Altiaa tilanteessa, jossa eduskunta edellytti valtion määräysvallan säilyttämistä yhtiössä vähintään 50,1% osuudella.
Valtion omistusten lonkerot ulottuvat yhä viinatehtailun lisäksi lukuisille toimialoille: Valtionyhtiöiden liikevaihto oli toissa vuonna 24,1 miljardia euroa (143,4 mrd mk) ja osakkuusyhtiöiden liikevaihto 26,9 miljardia euroa (159,2 mrd mk).
Pari vuosikymmentä sitten lukuisissa liberaaleissa ja ympäristöpainotteisissa kansalaisjärjestöissä toimineet nuoret yhdistivät voimansa Vihreäksi liitoksi muuttaakseen vanhat vallankäytön tavat. Vähä vähältä puolue on saanut ympäristöasioiden ohella agendaansa laajemminkin julkisuuteen, ja gallup-suosio näkyy vähitellen realisoituvan yhä suurempina äänisaaliina.
Esko Aho kertoi luopuvansa Suomen Keskustan puheenjohtajan tehtävästä, kun ilmapiiri oli käynyt kovin ikäväksi. Oli pinnisteltävä vastavirtaan eikä voinut työskennellä sadan prosentin teholla tärkeimpinä pitämiensä asioiden hyväksi.
Mietitäänpä, kuinka moni meistä voi tai saa työskennellä edes likimain sadan prosentin teholla? Mihin muureihin sellainen tavoite sortuu, ja mitähän tapahtuisi, jos ne muurit murtuisivat?
Turha paperityökin syö resursseja
