Poliittisen vangin kohtalo

Burman sotilashallitus on vuoden 1988 demokratialiikkeen julman kukistamisen jälkeen pidättynyt tuhansia ihmisiä heidän poliittisten mielipiteittensä ja toimintansa vuoksi. Heitä on usein myös kidutettu.

Sotilashallitus pyrkii kaikin keinoin eristämään poliittiset vangit yhteiskunnasta. Vaikka heidät saatetaankin joskus vapauttaa, armeija ja hallinto jatkavat heidän painostamistaan, jotta he eivät enää osallistuisi poliittiseen toimintaan. Monesti heidät saatetaan pidättää uudestaan esimerkiksi kansannousun vuosipäivänä. Kuulustelut kestävät ja pidätysaika saattaa venyä pitkäksi.

Vapaaksi päästyään entisten poliittisten vankien taloudellista toimintaa ja koulutusmahdollisuuksia vaikeutetaan ja jopa kokonaan estetään. Monet joutuvat pakenemaan ulkomaille, josta käsin he usein haluavat auttaa Burmaan jääneitä kohtalotovereitaan.

Poliittisena vankina Burmassa

Bo Kyi on entinen poliittinen vanki. Hän kertoo tarinaansa Thaimaan Mae Sotissa. Hän alkoi osallistua politiikkaan vuoden 1988 kansannousun myötä. Opiskelijajohtajana hänet pidätettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 1989, mutta vapautettiin lähes välittömästi. Vuoden kuluttua maaliskuussa 1990 hän osallistui mielenosoitukseen, jossa vaadittiin kaikkien vangittujen opiskelijoiden vapauttamista. Sen yhteydessä hänet pidätettiin uudelleen ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi pakkotyöhön.

Vuonna 1993 hänet vapautettiin, mutta vangittiin uudelleen heinäkuussa 1994. Silloin hänet tuomittiin pakkotyöhön viideksi vuodeksi. Tharawaddyn vankilasta hän pääsi kuitenkin jo lokakuun 2. päivä 1998. Noin vuoden kuluttua siitä hän viimein pakeni Burmasta.

Maanpaossa Thaimaassa

Hänellä ei ole minkäänlaisia papereita tai henkilöllisyystodistuksia, joten nyt hän on Thaimaan poliisin mielivallan armoilla. Thaimaa ei ole allekirjoittanut kansainvälistä pakolaissopimusta. Koska Bo Kyilla ei ollut ajokorttia yms. poliisi on mm. takavarikoinut hänen moottoripyöränsä. Asuntoonsa hän on koonnut vankilakokemustensa pohjalta pienen näyttelyn muistuttamaan vierailijoita vankilaelämän kauheuksista.

Mae Sotin kaupungissa hän toimii poliittisten vankien avustusjärjestön AAPP:n (Assistance Association for Political Prisoners, Burma) Joint Secretaryna. Hän on myös vastaannottanut useita ihmisoikeuspalkintoja sekä Eurooppaa kiertäessään tavannut mm. Tsekin tasavallan presidentin Vaclav Havelin. Siitä huolimatta hän joutuu koko ajan elämään pelossa, että hänet pidätetään Thaimaassa ja lähetetään takaisin sotilaiden hallitsemaan Burmaan.

AAPP:n tavoitteet

AAPP perustettiin jo maaliskuussa 1989. Järjestö auttaa poliittisten vankien perheitä vierailemaan omaistensa luona vankilassa sekä pyrkii toimittamaan vangeille lääkkeitä ja ruokaa. Tärkeä tehtävä on myös Burman vankilaolojen ja vankien kohtaloiden julkisuuteen tuominen. Tietoja välitetään myös Punaiselle Ristille, Amnesty Internationalille ja muille ihmisoikeusjärjestöille. Monille entisille poliittisille vangeille AAPP on järjestänyt kuntoutusta, jota on tarvittu vuosien eristämisen ja kidutusten jälkeen.

Yksi päätavoitteista on vankilaolojen parantaminen ja järjestö yrittääkin painostaa ulkopuolisia hallituksia tuomitsemaan Burman sotilashallituksen toimet ja vaatimaan kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

Jokainen voi auttaa

Bo Kyi sanoo, että yksittäiset ihmisetkin voivat tehdä oman osansa Burman poliittisten vankien hyväksi. Tietoisuutta Burman tilanteesta voi levittää, boikotoida burmalaisia tuotteita sekä yrityksiä, jotka tekevät kauppaa Burman laittoman sotilashallituksen kanssa. Myös tuki Amnesty Internationalille tai suoraan AAPP:lle (järjestön nettisivun kautta tai ota yhteyttä kirjoittajaan) auttaa osaltaan. Vaikuttamismahdollisuuksien rajallisuudesta huolimatta yksittäisenkään kansalaisen ei tarvitse hyväksyä kotiaresteja, kidutusta ja ihmisoikeuksien polkemista.

Viime viikolla Burman hallitus vapautti viisi aiemmin vangitsemaansa poliittista vankia. Se tapahtui YK:n ihmisoikeuslähettilään Pinheiron vierailun yhteydessä. Ihmisoikeustilanne Burmassa ei kuitenkaan ole miksikään muuttunut: viisi vapautettua vankia on kuin pisara meressä.

Linkkejä:
AAPP:n nettisivu
Burman vähemmistökansat vastustavat myös sotilashallintoa

Kirjoittajasta:
Kimmo Eriksson on helsinkiläinen filosofian maisteri ja Liberaalien puoluesihteeri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s