Kirkon jatkuva jäsenyyskriisi

Menneellä viikolla uutisoitiin siitä, että kirkosta eronneiden määrä on ennallaan: n. 13 500 viime vuonna. Jäsenmäärällä mitaten Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on kuitenkin ongelma: vuonna 1980 kyseiseen kirkkoon kuului n. 90 % väestöstä, kun taas viimeisimmän tilaston mukaan jäseninä on enää n. 85 % suomalaisista. Nykyään ko. kirkkoon kuuluu kuitenkin lukumääräisesti enemmän väkeä – väkilukuhan on vastaavana aikana noussut .

Siitä huolimatta, että luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on ollut laskussa ainakin viimeiset 30 vuotta, kirkon vuosittainen nettotappio ei ole yleensä ollut merkittävää. Vasta laman seurauksena kirkon jäsenien määrän nettovähennys kiihtyi: vuosina 1992-93 kirkkoon kuuluvien osuus putosi merkittävästi. Kyseisten kahden vuoden jälkeen kirkkoon kuuluvien osuuden väheneminen on taas hidastunut.

Kirkosta erotaan rahan vuoksi

Viime vuosina pääasiallinen eroamissyy on ollut taloudellinen. Tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo tyypillisen kirkosta eroajan olevan kolmekymppisen kaupunkilaismiehen. Taustalla on halu välttää kirkollisvero ja kokemus siitä, että kirkolla ei ole mitään annettavaa. Taloudellisten eroamissyiden puolesta puhuu myös se, että eroamisten huippuvuosi sijoittui lamavuosiin. Samaa indikoi mm. Porin viime vuoden tilanne: kun sekä kunnallisvero- että kirkollisveroäyri nousivat, kirkon jäsenyydestä eroamisen nousu oli 203 prosenttia edellisestä vuodesta. Kun työtuloa verotetaan niin ankarasti, on kirkollisveron välttäminen seurakunnasta riippuen antanut mahdollisuuden 1 – 2,25 prosentin verotuksen keventämiseen.

Laman jälkeen tehdyssä tutkimuksessa selvisi myös, että aatteelliset ja poliittiset eroamissyyt ovat täysin marginaalisia. Aiemmin kun yhteiskunnan politisoituminen oli huipussaan ne olivat eroamissyynä merkittävämpiä, mutta ovat nykyään pääasiallisena syynä vain noin yhdellä prosentilla eronneista.

Mitä eroamisen jälkeen?

Kati Niemelän mukaan eroajat harvoin myöskään liittyvät muihin uskontokuntiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus on vuodesta 1980 Tilastokeskuksen mukaan pysynyt ennallaan 1,1 prosentissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että islaminuskoisia on maassamme vähemmän kuin kirkosta eronneita kahden viimevuoden aikana. Heidän määräkseen arvioidaan n. 20 000 henkeä eli n. 0,38 % väestöstä.

Suomalaiset tuntuvat olevan myös uskonnollisesti haluttomia sitoutumaan. Eronneet harvoin liittyvät mihinkään uuteen uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnollisesti suomalaiset ovat shoppailijoita: otetaan itselle sopivia vaikutteita vähän sieltä täältä: käydään jouluna luterilaisessa kirkossa, pääsiäisenä ortodoksisessa kirkossa, uskotaan vähän sielunvaellukseen, harrastetaan itämaista meditointia.
”Tämän kehityslinjan ei ole välttämätöntä jatkua. Kirkossa tulee pohtia sitä, miten laskun voi kääntää nousuksi. Tällöin kirkosta eroamisen haaste tulee ottaa vakavasti: miten jäsenet saadaan pysymään kirkossa? Jäsenten ohella tulisi kiinnittää kuitenkin huomio myös siihen, miten kirkkoon saataisiin uusia jäseniä.”

Haaste johon evankelisluterilainen kirkko ei ole pystynyt vastaamaan, johtuu myös muuttoliikkeestä. Kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin muutto katkoo ihmisten siteet kotiseurakuntiin ja kaupunkiseurakunnat eivät taas ole onnistuneet saamaan kunnolla kontaktia uusiin jäseniinsä.

Vastuu on myös kirkon yksittäisillä jäsenillä: kuinka nuoret kirkkoon kuuluvat perheet hoitavat lastensa uskonnollisen kasvatuksen. Aikapommi kirkon kannalta on nuoriin keskittynyt eroaminen ja kirkon perinteen siirtymisen katkeaminen. Vielä tällä hetkellä kirkkoon kastetaan enemmän kuin jäseniä kuolee.

Vaikea kysymys on myös kirkollisvero. Se kun on tärkein kirkosta eroamisen syy. Miten kirkko voisi hoitaa tehtäviänsä ilman sitä? Epäoikeudenmukaisena pidetään myös yhteisöverojen ohjaamista uskonnollisille yhteisöille. Viime vuosikymmenien kehityksen mukaan luterilainen kansankirkko ei ole pystynyt vastaamaan haasteisiin.

Kirjoittajasta:
Pasi Asikainen on tutkija Helsingistä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kirkon jatkuva jäsenyyskriisi

  1. Jotta ei pelkästään rahasta olisi kyse, toki kyllä auttavat ihmisiä leipäjonoissaan, mutta
    eikö se olisi sossun tehtävä antaa Suomalaisille sama apu kuin ulkomaalaisille?

    Syrjinnästä lisää kirkon taholta, uskonollinen syrjiminen

    Kirkko on alkanut syrjimään myöskin blogeissa, ylläpitäjät ja media sensuroi ihmisten kirjoituksia
    esim1: Homoilusta syntinä ei saa sanoa
    esim2: Ei saa sanoa että kirkko on eksynyt totuudesta, koska suojelevat homoja
    esim3: Ei saa raamatusta kertoa totuutta miten homouteen pitäisi suhtautua sanan mukaan.

    Sivusto kotimaa24.fi jolla kommentoin tätä aihetta, poisti ensin kirjoituksiani ja lopulta tunnukseni.

    sitten poistivat kommenttini abortoinnin vääryydestä, koska mieluummin keskustelevat sivuillaan
    eläinten rituaaliteurastuksesta, koska sanoin että olisi tärkeämpää eduskunnan käsitellä abortoinnin
    tärkeyttä kuin rituaaliteurastuksia, koska ne ovat raamatussakin kirjattuja.

    Eli tässä tiivistettynä esimerkki Suomalaisten sananvapaudesta:

    1. Arkkipiispa kieltää raamatun sanan ja hyväksyy homouden
    2. Askola ehdottaa Islamin tuontia kirkon tiloihin
    3. Abortoinnin järjettömyydestä puhuminen vaijennetaan, koska eläimet
    ovat tärkeämpiä kuin ihmiset.
    4. Kaikki vastakkaiset mielipiteet kirkon kanssa koitetaan vaijentaa ja varmaan mennään
    ruotsin malliin että papiksikaan ei pääse mikäli ei suostu homoja vihkimään.
    5. Media + keskustelupalstojen ylläpitäjät suosivat homojen oikeuksia, karsitaan uutisia
    terveestä uskosta ja nuorten mielipiteistä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s