Yleislakko – SAK lain yläpuolella

Hintasäännöstely päättyi tammikuussa 1956. SAK vaati tuntipalkkaan 12 markan korotusta ja julisti yleislakon 1.3.56, kun presidentti Urho Kekkonen astui virkaansa (1956-81). Pahoinpitelyin, väkivalloin tai uhkaillen lakkolaiset toimeenpanivat SAK:n määräykset perustuslaista piittaamatta ja poliisejä pahoinpidellen, työläisiä vangiten ja kuulustellen, tiesulkuja pystyttäen, busseja hajottaen ym. Lakon aikana SAK määräili väkivalloin niin työnantajia kuin työntekijöitä, myös liittoihin kuulumattomia. Toiminta muistutti vasemmiston aiempia kapinoita demokratiaa vastaan.

Halonen – Venäjän tiellä demokratiaan

Kun Vladimir Putinin ihmisoikeuksien ja demokratian vastainen politiikka herätti loppusyksystä arvostelua, Tarja Halonen puolusti häntä sanomalla, että Venäjä on samalla tiellä demokratiaan Suomen kanssa. Haluamme äänestää Venäjän tiellä pysymisen puolesta?

SAK:n katteettomat argumentit työllistämistä vastaan

Aina kun joku – oikealta tai vasemmalta – erehtyy sanomaan ääneen sen, minkä lähes kaikki tietävät, SAK etäpesäkkeineen esittää samat argumentit työntekijöiden sopimusvapautta ja työllisyydenhoitoa vastaan. Jopa SAK:n johto pitkälti tietää argumenttien katteettomuuden (ja saattaa jopa myöntää sen yksityisissä keskusteluissa) mutta myös sen, että osa rivijäsenistöstä uskoo heitä ja antaa näin heidän säilyttää valta-asemansa. Käymme nämä ja eräät muut näkökulmat seuraavassa läpi kohta kohdalta.

1. Minimipalkoista luopuminen: