Ylen TV1:n A-piste-ohjelma on esitellyt presidentinvaalien pääehdokkaat kolmessa peräkkäisessä jaksossaan.

Matti Vanhanen: uskoton pyrkyri

Matti Vanhasesta ohjelma löysi yllättävän vähän ilkuttavaa, mutta seuraavat maininnat sieltä löytyvät.

”virkamiesmäisen tylsästi jaaritteleva Vanhanen – – hänestä ei oikein ollut nopeaan päätöksentekoon”

” huhtikuussa, että pariskunta eroaa. Samalla juorulehdet väittivät, että Vanhasella olisi ollut avioliiton ulkopuolisia suhteita”

”määrätietoisen pyrkyryyden kanssa. Hän onkin selvästi alkanut nauttia pääministerinä olosta,”

Sauli Niinistö: epäsosiaalinen nilkki

[Tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen on käynyt ilmi, että Niinistöstä kertova ohjelma sisälsi monia valheita. Esimerkiksi Niinistöä ei ole koskaan heitetty ulos mistään ravintolasta. Halosesta kertovassa ohjelmassa ei löytynyt valheita.]

Sauli Niinistöstä kaivetut kommentit näyttäisivät olevan lähinnä kilpailijoiden antamia (osa Ilkka Kanervan tai hänen hengenheimolaistensa suusta), kun taas Tarja Halosesta näyttäisi olevan lähinnä nykyisten ja entisten alaisten lausuntoja.

Niinistöstä ohjelma sai kirjattua seuraavat herkkupalat: hän on eristäytyvä ja epäsosiaalinen, ja ”profiili oli matala kaikkialla paitsi Helsingin yöelämässä”. Vastustajan mukaan hän osaa neuvotella, mutta jos ei ole pakko, hän on nilkki. Toisen mukaan hän on asiantunteva muttei dynaaminen. New Yorkin kuululta jazzklubilta Niinistön sakki lensi ulos, kun ”ei antanut bändille esiintymisrauhaa”.

Koska A-pisteen Niinistöä kaltoin kohdellut ohjelma nosti kohun, TV1:n ohjelmajohtaja Riitta Pihlajamäki tarkasti Halosta käsittelevän osan ennen kuin antoi luvan esittää ohjelman. Pihlajamäen mies Hannu Lehtilä on kirjoittanut Tarja Halosen vaalikirjan ”Yksi meistä”.

Myös vaalikirjassa Halosen simputtava ja kiukutteleva luonne myönnetään, mutta sitä yritetään vähätellä. Halonen on myös itse puolustautunut, ettei presidentin tarvitse olla hyvä esimies.

Tarja Halonen: kiukutteleva, simputtava ja nöyryyttävä työpaikkakiusaaja vailla paineensietokykyä

Seuraava on kopioitu ohjelman A-piste www-sivuilta. Väliotsikot ovat kuitenkin vapaasana.netin kahta ensimmäistä lukuunottamatta.

A-piste TV1, 19.12.2005 klo 21.
PRESIDENTTIEHDOKKAAT, OSA III: Tarja Halonen – valtakunnan simputtaja

Työryhmä: Ari Korvola, Ari Lahdenmäki, Martti Lyyra, Juha Ristamäki, Boris Salomon, Jouni Tervo, Kai Heinonen (piirrokset)

Ylen vaalitentti 7.12.2005: Teitä on väitetty muun muassa kiukkuiseksi. Sanokaa nyt, onko se totta?

Halonen: ”Ei se ollut kiukkuinen, se oli sietämätön, muistaakseni…”

Imagonrakentajat ja mielikuvakonsultit ovat kuusi vuotta luoneet Tarja Kaarina Halosesta rauhallisen, hyvähermoisen maan äidin – siis muumimamman kuvaa. Leppoisa, ymmärtäväinen koko kansan Tarja eikä mikään telaketjufeministi-setalainen.

”Mikään luonnehdinta ei voi olla kauempana Halosesta kuin muumimamma.” – UM:n virkamies

Tarja Halonen –Valtakunnan simputtaja

Ulkopolitiikassa kokemattoman Tarja Halosen putkahtaminen Lipposen ensimmäisen hallituksen ulkoministeriksi 1995 oli poliittinen pommi. Ulkoministeriössä se oli henkinen katastrofi. Kallion kasvatti otti käyttöön kallion katukielen ja johtamisopin – management by perkele:

”Kun Halonen omasta syystään myöhästyi autosaattueesta, hän jätkämäisen alatyylisesti haukkui paikalla olleet virkamiehet.” – UM:n virkailija

Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia tavalla, jota ei ennen tai jälkeen Halosen kauden ollut nähty.

”Halonen uhkasi pienen virheen puheeseensa kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi.” – Entinen diplomaatti

Kun pinna paloi, se ei katsonut aikaa, paikkaa eikä henkilöä. Korkeintaan sitä, oliko tv-kamera paikalla.

”Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole.” – UM:n virkailija

Halonen on nöyryyttänyt alaisiaan julkisesti – oli paikalla sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.

Arja Alho, A-studio 9.2. 2000: ”Hän on aika voimakastahtoinen. Hänen kanssaan tulee loistavasti toimeen jos on samaa mieltä.”

”Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. Itsehillintä on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin lapsi.” – UM:n virkamies

”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”

Työväenluokkaisuuttaan ja vaatimattomia lähtöolojaan korostanut Halonen valitsi ylimielisen ja kaikkitietävän käskyttäjän ja komentooran roolin. Vaikka simputus on sotaväessä kielletty, Halosta kielto ei koskenut. Kun julkisuudessa kerrottiin, että Halonen kiroilee, hän kutsutti ministeriön virkamiehen luokseen ja huusi: ”Kuka perkele täällä väittää, että minä kiroilen?”

Joskus räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu aviomies Pentti Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi – vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.

Halosen käytöstavat poikkesivat ja poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota – häntä odotetaan.

”Intian suurlähettiläs sai odotella jäähyväiskäynnillään Halosta 45 minuuttia, kun tämä istui kampaajalla” – UM:n virkailija

Vastoin demokraattista duunari-imagoaan Halonen onkin tarkka muodollisuuksista ja omasta asemastaan. Hän haluaa määrätä ja olla keskipiste.

”Halonen pelkää, että hänen selkänsä takana häntä vastaan juonitaan. Eräiden eduskuntavaalien alla hän raivosi vaalitoimistolaisille, että he ovat tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille.” – Puoluetoveri

Olematon paineensietokyky

Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on hyvä paineensietokyky. Se on Halosen heikko kohta eikä se ole parantunut hänen tultuaan presidentiksi. Tilanne paineisessa huippukokouksessa: Halosella ei ollut heti tarvittaessa kynää kädessään. Ympärillä olijat todistivat taas kerran, kun Suomen presidentti huutaa kimeällä falsetilla sali raikuen: kynä, kynä, kynää… –
Aivan totta – ei kiukkuinen vaan todellakin jopa sietämätön.

Ylen vaalikeskustelu 7.12.2005: Halonen: ”Mutta mä käsittäisin niin, että kansa on sietänyt minua hyvin. Olen ollut 27 vuotta mukana…”

Elitisti

Tarja Halonen yrittää olla kansanomainen, tavallinen Tarja bonuskortteineen ja lippalakkeineen. Vaan hetkinen: Mistäs kulmasta hän on kansaa oikeastaan aikuisikänsä katsellut?
Paljolti mustan auton takapenkiltä, siten kuin eliitti rahvasta vilkaisee. Populisti-Halonen vastusti varallisuusveron poistoa jälkikäteen – elitisti-Tarja ei halunnut koskea Fortumin optioihin jälkikäteenkään.

”Presidenttiaikana kaikenlainen lavastaminen on korostunut. Halonen haluaa EU-huippukokouksissa lehdistötilaisuudet ahtaisiin huoneisiin, vaikka isot salit olisivat tarjolla. Se näyttää kuin kaikki tungeksisivat presidentin ympärillä.” – Diplomaatti

Halosen mediakonsultit ja imagorakentajat kertovat voimakkaasta johtajapersoonasta, joka tekee mitä tahtoo. Näytöt kertovat kuitenkin aivan päinvastaista.

Kremlin käskyläinen

Tämä päättäväiseksi hoettu johtaja oli oikeusministerinä palauttamassa konekaappareita Neuvostoliittoon kuten Kreml halusi. SAK:n edustajana hän oli mukana DDR:n tunnustamiskomiteassa.
Ihmisoikeusaktivisti Halonen tukee vallanpitäjiä – viimeksi kolme vuotta sitten hän kehui Kiinan ihmisoikeuskehitystä – ja tarjosi näin Kiinan johdolle propaganda-aineksia kansainväliseen käyttöön.

Presidenttikauden aikana Halosen johtajuus on osoittautunut kevyeksi aina kun napit ovat menneet vastakkain pääministerin kanssa.
Halonen perääntyi maamiinakiistassa. Halonen ei vaadi enää YK:n lupaa suomalaisten lähettämiseksi taistelutehtäviin ties minne. Turvatakuukysymyksessä Halonen antoi myöten ja Irak-asiassa Lipponen jyräsi presidentin kannan.

Halutessaan Halonen pärjää kansainvälisissä tilaisuuksissa, EU-puheenjohtajuuskausi onnistui hyvin, mutta mutta…

Halosen inhoama presidentinvirka ponnistuslautana YK-tehtäviin

”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” – Halosen ex-alainen

Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä.

A-piste Halosen asialla?

Todennäköisesti ei, kaikki Ylen toimittajat eivät ole kiiluvasilmäisiä demareita. Tässä tapauksessa kyse voi olla lähinnä journalistisesta kunnianhimosta.

Toisaalta Halosesta ja Vanhasesta kerrottiin vain yleisesti tiedossa olevia asioita. Niinistöön taas lyötiin uutta negatiivista leimaa. Lisäksi Halosen ja Vanhasen ohjelmat sisälsivät hyvin paljon kiistattomia faktoja, Niinistöstä taas kerrottiin lähinnä vain asenteellisia mielipiteitä (joita Niinistö ei edes siis voi yrittää kiistää, vaikka ne olisivat täysin pielessä). Ainoita faktoja Niinistöstä oli jäsenyys kansanedustajaseurueessa, joka heitettiin ulos jazzklubilta, ja ilmeisesti siihenkään Niinistöllä ei ollut osuutta – sellainenhan olisi varmaankin mainittu erikseen. Tosin Vanhasestakaan ei juuri muuta negatiivista saatu esiin kuin syntyperä ja (uskottavasti) väitetty uskottomuus.

Ei kuva Niinistöstäkään, vaikkakin Vanhasesta ja Halosesta annettuja kuvia epäluotettavampi, varmastikaan ole tuulesta temmattu, vaan hän todella lienee välillä yrmeä ja eristäytyvä sekä hitauteen turhautuva, kuten Johtamistaidon opiston tutkimuskin osoitti. Saman tutkimuksen mukaan Vanhanen olisi ihmisenä keskinkertainen ja Halonen ylivoimaisesti kauhein.

Jos taas arvioidaan kykyä säilyttää malttinsa ja kylmä harkinta tiukassa paikassa ja paineen alla esimerkiksi kriisin tullen, Niinistö ja Vanhanen kumpikin erottautuvat myönteisesti, Niinistö myös kyvyssä nopeaan päätöksentekoon.

Hautala, Lax ja Kallis ainoat miellyttävät ehdokkaat?

Sekä vaalitaistelussa että aiemmin Heidi Hautala, Henrik Lax ja Bjarne Kallis ovat ainoat ehdokkaat, jotka vaikuttavat olevan ihmisinä miellyttäviä ja vailla pahempia asennevammoja. Tosin Vanhanenkaan ei ole kaukana tästä porukasta ja muutkin ehdokkaat Halosta myöten osaavat kyllä parhaimmillaan olla hyvin miellyttäviä.

Kallis on mukava ja osaa nauraa itselleen. Etenkin kahdenkeskisessä keskustelussa Hautala huomioi toisen ihmisen erittäin hienosti sekä on valmis tarkistamaan näkemyksiään kuullessaan hyviä perusteita toisiin suuntiin. Lax puolestaan on itsekin tunnustanut päässeensä sinuksi tunnepuolensa kanssa vasta aivan viime vuosina. Aiemmin tämä neropattina tunnettu tietokilpailuvoittaja teki kuivan vaikutelman, nykyään häntä pidetään hienona seuramiehenä. Tietysti kaikista ehdokkaista aina löytäisi huonojakin puolia, jos A-pisteen tekijät vaivautuisivat haastattelemaan näiden vihamiehiä ja alaisia.

Mielipiteiltään Hautala on kolmikosta liberaalein vaalikoneiden valossa, joskaan Lax ei jää pahasti jälkeen ja ohittaisi Hautalan tasapuolisemmassa kriteeristössä, jossa Hautalan talousliberalismin heikkous paljastuisi. Silti idealisti, joka haluaisi presidentin sanovan Venäjälle ja Kiinalle suorat sanat ihmisoikeuksista, demokratiasta ja tshetsheeni- ja uiguurisiviilien terrorisoinnista, ei hetkeäkään epäröisi vaihtaa Kiinaa ylistävää ja ”Venäjän kanssa samalla tiellä demokratiaan” olevaa Halosta nimenomaan Hautalaan.

Linkkejä:
A-piste 19.12.05
VS: Sietämätön ja pompotteleva Halonen – kauhuesimies