911-mielenosoitus

Totuuden jälkeinen politiikka

Granta-lehti: elämme totuuden jälkeisessä maailmassa (post-truth world, post-fact world), jossa ei vain valehdella vaan ei edes välitetä totuudesta. Putin voi väittää, että Ukrainassa ei ole venäläissotilaita tai että nämä kaikki ovat lomamatkalla, Trump väittää tuhansien muslimien hurranneen New Jerseyssä kaksoistornien tuhoa ja Brexit-kampanja väitti voivansa antaa NHS:lle ne 350 miljardia puntaa, jotka “Britannia antaa EU:lle joka viikko”, senkin jälkeen kun Boris Johnson oli myöntänyt väitteen virheelliseksi.

Tunnepolitikoinnissa hyvikset häviävät

”Jos teemme kaikesta poliittisesta keskustelusta emotionaalisuuskilpailun, … voittajia eivät tule silloin olemaan uusvasemmisto, opiskelijat tai mitkään niistä vähemmistöistä, jotka pyrkivät kunnolliseen yhteiskuntaan”, sanoi historioitsija Arthur Schlesinger vuonna 1968. Silloin ”oikeisto” voittaa, hän varoitti. Tunnepolitiikassa ei pelata faktoilla vaan peloilla ja unelmilla. Siksi politiikasta tulee mielivaltaa, koska argumentteja voi kumota mutta tunteita ei. Tunteilla perustellaankin myös pettämistä, juomista ja lyömistä. Silti poliitikoilta vaaditaan oikean tunteen esittämistä joka käänteessä.

15 sote-aluetta tarkoittaa 7 Kepu-landiaa

Ylen mukaan 15 sotealueesta 7 tulee keskustajohtoisiksi. THL:n ja muiden suosittelemilla 5 tai 12 alueella valta olisi jakautunut tasaisemmin ja pienetkin puolueet olisivat tulleet edustetuiksi, suurimpienkin saadessa vähäisemmän yliedustuksen. Hesarin mukaan valtapeli ratkaisi ohi tehokkuuden. Toisaalta kansalainen saa itse valita palvelunsa julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajalta Ruotsin malliin.

14-20 % on terveenä sairauslomalla – pinnarit syövät palkkapussistasi

14 % myöntää olleensa terveenä ”sairauslomalla”. Oikeasti 15-20 % ”sairauspäivistä” on aiheettomia, nuorilla selvästi enemmän. Sairauspäivän palkallisuus laskee palkkatasoa ei-pinnatappioksi. 53 % sanoo, että saa olla pois töistä terveenä harrastusten, parisuhdeongelmien tai huonon nukkumisen vuoksi, tai jos on tyytymätön työoloihin. Palkaton 1. sairauspäivä romautti Ruotsin sairauspoissaolot niin, että valtiovarainministerille ehdotettiin lääketieteen Nobel-palkintoa epävirallisesti. Kun sairausriskistä pienempi osa rankaisee työnantajaa, työllistämiskynnys laskee ja pinnaus vähenee. Silloin sairaitakin kannattaa työllistää.

Suomen kansallinen etu

Valtion perustavanlaatuinen tehtävä on kansalaisten suojeleminen sekä ulkoisilta että sisäisiltä uhilta. Kaikki muut tehtävät, kuten koulutuksen järjestäminen, ovat toissijaisia aivan kuten yksilölle olisi järjetöntä pohtia uusimman pelikonsolin ostamista kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Ukrainan kriisin perusteella Suomen poliittiset päättäjät ovat selkeästi enemmän huolissaan talouden tilapäisistä vaihteluista ja venäläisturistien kosiskelusta kuin Venäjän ekspansion patoamisesta. Tämä on järjettömyyden ja lyhytnäköisyyden huippu, sillä Suomen valtion tärkein ulkopoliittinen tehtävä on sadan vuoden ajan ollut suojella Suomea Venäjältä.

Kannattaako liberalismia edistää politiikassa?

Osa liberaaleista kokee, että politiikkaan ei voi vaikuttaa, tilanne vain pahenee. Niin kokee moni antiliberaalikin. Kyllä voi vaikuttaa: poliitikot huomioivat jonkin verran järkipuhettakin, äänestäjät paljon enemmän. Liberaalit meemit tarttuvat ihmisestä ja maasta toiseen. Niitä kannattaa edistää kaikkialla eikä antaa pahojen voittaa.

Poliitikot ovat usein psykopaatteja

Psykopaatteja tutkineen psykologi Lisa Marshallin mukaan poliitikoilla ja muilla uramenestyjillä on paljon samoja ominaisuuksia kuin rikollisilla psykopaateilla. Psykopaatit haluavat usein valtaa. Psykopaatteja tutkinut Harvardin kliininen psykologi Martha Stout kertoi, että asiasta ei ole tilastoja, mutta poliitikot ovat usein psykopaatteja ja tuskin kukaan psykopaatteja tutkinut kiistää tätä. Stoutin mukaan Hitler, Pol Pot ja Nicolae Ceaușescu ovat esimerkkejä, mutta tavallisemmatkin poliitikot ovat usein psykopaatteja.

Viidakon lainsäädäntö

Etatisteilla, eli valtioon uskovilla, on hyviäkin argumentteja valtion puolesta. Mietitään nyt sääntelyä, joka ei ole markkinoiden valvovan silmän ja boikotoivan käden alaista, vaan valtiollista. On myönnettävä, vaikkakin varovaisesti ja tietyin varauksin, että joskus sääntelyn kautta on tullut hyviäkin tuloksia.

Liberaalien nojatuolifilosofien puolustuspuhe

Etenkin liberaaleja syytetään usein nojatuolifilosofointiin sortumisesta. He käyttävät ihmiselämästä etääntyneitä malleja yhteiskuntafilosofiansa perustelemiseen. Heidän ehdottamansa politiikka on utopistista verrattuna työväenliikkeen ja ”tavallisten ihmisten” ehdottamaan politiikkaan. He jättävät monia vaikeita kysymyksiä vastaamatta, koska nojatuolista käsin ei osata sanoa mitään.