Tuulikki Ukkola, jonka—suoranaisena liberaalipuolueen männävuosien puheenjohtajana—pitäisi tietää paremmin, syytti yhteiskuntamme tukemia loisiksi. Itse en kovana markkinaliberaalinakaan, tai jopa ”uusliberaalina”, ole tuosta mädätyksestä samaa mieltä.

Totta kai on totta, että kaikkien pitäisi lopulta maksaa omat laskunsa, omalla työllään. Totta ihmeessä ihanne olisi se, että kaikilla on työpaikka ja palkkatulo, josta ne laskut maksetaan. Kaikki ne laskut.

Valitettavasti Ukkolan blogahdus unohtaa ehkä sen perustavinta laatua olevan valistusaatteesta ja sen mukana pyörivästä talousymmärryksestä lähtevän ajatuksen: yhteiskuntaa pitäisi analysoida kokonaisuutena, riippumatta siitä mikä oma osa sen sisällä sattuu olemaan, ja vasta sitten päättää mikä olisi kaikille oikein, yhteiskunnan tasolla.

Se on tietenkin totta, että seuraamalla liberaalidemokraattista, länsimaista, yleistä hallintotapaa, ja Suomessa vieläpä erityisen laajamittaista yksityistä moraalia, me olemme luoneet paljon hyvinvointia. Josta on paljon jaettavaa, ja jolle piiraalle moni tulee oikeudettomastikin närppimään. Itse satun olemaan sen sortin liberaali, joka juhlii piiraan läpimittaa, yli sen miten se täsmälleen jaetaan. Joo-o, jopa tosikamalana uusliberaalina minulle alkaa olla ilmiselvästi epäreilua ja sodanarvoista vasta se, jos työ jossain vaiheessa lakkaa olemasta yksilölle absoluuttisesti kannattavaa.

Aivan kuten Tuulikki-täti sanoo, onhan sillä ay-liikkeellä ja kolmikannallakin osasyynsä nykyiseen menoon. Ne ovat aivan kiistämätön osasyy siihen, että työnantajuuden sivukulut ja riskit nousevat liian korkeiksi jotta nuoria voitaisiin ylipäänsä palkata.

Mutta jos täti yrittää väittää että elämän ei tulisikaan olla kivaa, tai että nuorison pitäisi noin vain sietää paskaduunia, hänen kannattaisi ottaa myös vastuu itse kannattamastaan politiikasta. Hän kuitenkin jopa liberaalipuolueen keulakuvana aikanaan kannatti korkeaa verotusta, joka tunnetusti vahvistaa kaikkia muita työnantamisen esteitä suhteessa, eli siis oli mukana tekemässä suurempaa vahinkoa nuorten työllistymismahdollisuuksille kuin syyllistämänsä ay-liike ikinä on kyennyt tekemään.

Näin sitten vieläpä liberaalipuolueen päänä. Ja poliitikkona, joka ei liene nähnyt aidosti, edes suhteellisesti, köyhää päivää eläissään.

Kaikesta Ukkolaa ei voi syyttää. Hän puhuu erittäinkin asiallisesti muun muassa korporatismista ja siihen liittyvistä erioikeuksista. Ne ovat selvä ongelma. Jälkimmäisessä puoliskossa blogahdustaan hän jopa uskaltaa arvostella suorasanaisesti ruotsalaista hyvinvointipolitiikkaa sekä sen suomalaista kannatuskuntaa. Tuollaista kaivattaisiin enemmänkin.

Mutta kyllä minä täti-Tuulikin kanssaliberaalina silti edellyttäisin häneltä tiettyä kokonaisvaltaista talousanalyysia, jota itsekin yritän tehdä. Vaikkapa ihan yksinkertaisimmillaan sitä, että a) jos 40% kansantuotteesta verotetaan, 40% työstä pitäisi sitten myös maksaa niillä rahoilla (ei tapahdu nyt), sekä että b) jos tuo 40% työvoimasta olisikin julkisella sektorilla kuten veroaste vaatii, se ei mitenkään olennaisesti eroaisi työttömän tilanteesta, jossa tarjolla on vain paskaduunia tai ei mitään, julkisen sektorin ”minimipalkalla” (==toimeentulotuki), eikä mitään tulevaisuudenodotuksia mistään.

Tuo synkkä kokonaistyötaloudellinen tilanne ei kerta kaikkiaan voi parantua mitenkään jollei julkisen talouden roolia kokonaistaloudessa vähennetä ainakin puoleen siitä mitä se nyt on. Mieluiten kahdeksasosaansa, eli lähelle minimivaltion tasoa jota minä itse kannatan.

On aivan turha puhua korusanoja, vaikka ne hyviä olisivatkin, ellei itse ole valmis vuodesta toiseen kannattamaan tuollaista suuntausta. Eritoten kun on kansanedustajana ollut vallankahvassa, ja liberaalipuolueen puheenjohtajana kanavoimassa niitä vähiä valistushenkisiä kansalaistuntoja joita tässä maassa on ollut. Aika turha valittaa mistään kannustimiin liittyvistä näennäisongelmista, jos on itse ollut halukkaasti rakentamassa niitä samoja ongelmia, ja murentamassa talouspuolta siitä samasta liberalismista joka olisi voinut estää ongelman syntymisen.

Tuulikki-täti, kaikki liberaalit nimittäin eivät ole yhtä pihalla kuin sinä. Hiukka epäilen, että jo parikin tuntemistani nuorista nykynaisista jättäisi sinun virheesi tekemättä. Periaatteesta. Sillä hehän ovat aitoja liberaaleja, jotka myös tietävät sen kuinka hankalaksi tämä meidän ”oikeudenmukainen” valtiomme on tehnyt nuorelle elättää itsensä, vaikka töitä haluaisikin.