Psykopaatteja tutkineen psykologi Lisa Marshallin mukaan poliitikoilla ja muilla uramenestyjillä on paljon samoja ominaisuuksia kuin rikollisilla psykopaateilla. Psykopaatit haluavat usein valtaa. Psykopaatteja tutkinut Harvardin kliininen psykologi Martha Stout kertoi, että asiasta ei ole tilastoja, mutta poliitikot ovat usein psykopaatteja ja tuskin kukaan psykopaatteja tutkinut kiistää tätä. Stoutin mukaan Hitler, Pol Pot ja Nicolae Ceaușescu ovat esimerkkejä, mutta tavallisemmatkin poliitikot ovat usein psykopaatteja.

Eräiden tutkimusten mukaan psykopaatteja on väestöstä 1 %, toimitusjohtajista 4 %, vangeista 20 %, henkirikollisista 30 % ja sarjamurhaajista 90 %. Poliitikkojen luku on tuossa haarukassa, ja luultavasti melkoisella osalla heistä on eräitä psykopaattisia piirteitä. Psykopaatit usein janoavat valtaa.

Jopa yrityksissä toimivat psykopaatit ovat vaarallisia, koska he osaavat tehdä hyvän vaikutelman ja manipuloida aiheuttamiensa ongelmien syyt muiden niskoille. Poliitikkopsykopaatit ovat vielä paljon vaarallisempia, koska he voivat pakottaa, ääriesimerkkeinä Stalin, Pol Pot, Hitler ja Ceausescu.

Psykopaatit yleensä syyttävät yhteiskuntaa teoistaan. Heiltä usein puuttuu monia tunteita kuten empatia, katumus ja välittäminen toisten ihmisten kärsimyksistä, joten he ovat tyypillisesti laskelmoivia hyväksikäyttäjiä, joille elämä on vain peliä ja toiset vain nappuloita.

Kapitalismi on psykopaatille myrkkyä

Kapitalismi on meritokraattista ja siksi myrkkyä psykopaatille. Psykopaatti haluaa edetä manipuloimalla muita. Tämä voi onnistua libertarismissakin mutta paljon helpompaa muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Jotta toimitusjohtajalle olisi paljon hyötyä psykopatiasta, yleensä se vaatii, että hän voi poliitikkoja lobbaamalla saada itseään hyödyttävää sääntelyä.

Mitä vähemmän yritys on meritokraattinen, sitä varmemmin se kuihtuu pois vapaassa kilpailussa. Osakkeenomistajiakaan ei voi loputtomiin huijata kärräämään lisää rahaa jatkuvasti tappiolliseen yritykseen, koska raha on yksikäsitteinen mittari – ja rahakkaimmat sijoittajat ovat yleensä niitä, jotka ovat parhaita sitä seuraamaan, vähiten huijattavissa.

Politiikassa sen sijaan mittarit ovat epämääräisiä, kaikkea voi saada manipuloimalla ja syyn ongelmista voi aina vierittää muiden harteille, etenkin kun useimmilla äänestäjillä ei ole motiivia seurata tarkkaan poliitikkojen toimia, kukaan kun ei omista yhtä ääntä suurempaa osuutta poliitikosta. Yhdistyksissäkin psykopaattien on helpompaa kuin yrityselämässä, ja yrityselämässäkin moni heistä pärjää ansioitaan paremmin.

Kasvatus ja geenit

Sekä kasvatus että geenit vaikuttavat paljon siihen, kenestä kasvaa psykopaatti. Huono kuri ja epäjohdonmukainen kasvatus edesauttavat psykopaatiksi kasvamista, esimerkiksi vanhemmat olivat saattaneet toisinaan hakata lasta koulupinnaamisesta, toisinaan vain nauraneet asialle.

Sosiopaatti, APD, narsisti

Psykologien mielestä psykopatia on yleensä sisäsyntyistä. Sosiologit väittävät sitä yleensä yhteiskunnan viaksi ja käyttävät siksi termiä sosiopaatti.

Psykopaatilla on yleensä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD), mutta APD:stä kärsivät ovat usein ei-psykopaatteja.

Psykopaatti on usein narsistinen mutta narsisti on harvoin psykopaatti.[3] Narsisti yleensä tuntee vahvasti, psykopaatti vain teeskentelee tunteita taitavasti, pelaa.

Psykopaatin vuorovaikutus on sosiaalisesti sujuvaa, manipuloivaa, omanarvontuntoista ja usein patologista valehtelua. Tunne-elämä on pinnallista ja vastuutonta. Psykopaatti ei koe empatiaa, katumusta, pelkoa tai ahdistusta mutta hän voi näytellä tunteita melko vakuuttavasti.

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Psykopaatti (Liberalismi.net)
Q: What’s the difference between a politician and a psychopath? A: None, The Independent, 04 SEPTEMBER 1996
Are Politicians Psychopaths?, Huffington Post 08/27/2012