Palkansaajien tutkimuslaitoksesta VATT:iin siirtynyt tutkimusprofessori Jaakko Kiander julkisti työtoveriensa kanssa kirjan Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä, jossa on tutkittu verojen vaikutusta Suomen talouden ja työllisyyden kehitykseen.

Verot ja työttömyyskorvaukset alas

Kianderin mukaan työllisyyttä tulisi parantaa alentamalla työn verotusta. Toisaalta 100 000 henkilön työllistyminen parantaisi julkisen sektorin tasapainoa n. 1,8 mrd eurolla ja mahdollistaisi kokonaisveroasteen alentamisen 1,5 %-yksiköllä. ”Nämä tekijät puoltavat Suomen ansiotuloverotuksen selkeää keventämistä.”

SAK:n Palkkatyöläinen-lehdessä Kiander on arvioinut, että työttömyyskorvauksia tulisi leikata ja porrastaa työttömyyden keston mukaan, koska nyt työttömillä ei ole riittävää kannustinta ottaa vastaan sellaisia töitä, joita olisi tarjolla, sellaisella palkkatasolla, jolla niitä kannattaa teettää.

Unelmatöitähän saa aina hakea, mutta niitä odotellessa pitäisi tehdä jotain muuta eikä elää veronmaksajien kustannuksella. Matalapalkkaisimpia voisi silti auttaa toteuttamalla perustulon esim. Hollannin malliin.

Korkeat palkkavaatimukset johtavat työttömyyteen

Työllistämisen kannattavuuden lisäämiseksi Kiander vaati myös malttia palkankorotusvaatimuksiin. Hänen mukaansa pitäisi antaa tuottavuuden kasvun valua työn kysyntään eikä työn hinnan nostamiseen kunnes meillä on täystyöllisyys.

Sitä paitsi ”Työllisyyden parantuessa palkat nousevat vähitellen itsestäänkin liukumien kautta”, ts. kysynnän ja tarjonnan laki saa työnantajat tarjoamaan kilvan korkeampia palkkoja, kun tuottavuus nousee palkkatason yläpuolelle.

Paras olisi, jos jokainen saisi halutessaan itse sopia palkastaan työnantajansa kanssa, jolloin yleissitovat työehtosopimukset eivät koskaan estäisi työllistymistä. Tällöin suomalaisen lainsäädännön kummallisuus, ”yleissitovuus” tulisi poistaa ja AY-liikkeen pitäisi lakata työpaikkakiusaamasta omia sopimuksiaan tekeviä työntekijöitä.

Yritysverot alemmaksi, ympäristöveroja lisää

Kirjassa otetaan kantaan myös muihin veroihin: Osinkojen (kaksinkertaiseen) verotukseen raportti suhtautuu epäillen, tekijöiden arvion mukaan verotuksen tulisi kannustaa enemmän yrittäjyyteen. 25 %:sta 29 %:iin nostetun yhteisöverokannan se arvelee liian korkeaksi, pitäisi harkita sen laskemista muutamalla %-yksiköllä, jotta Suomeen sijoittuisi riittävästi tuottavaa toimintaa.

Kirjan mukaan ympäristöverot tulevat lisääntymään tulevaisuudessa mm. Kioton sopimuksen mukaan, ja työn verotuksen korvaaminen niillä johtaa työllisyyden paranemiseen.

Mitä nämä kaikki eri verot ovat ja mitä ne tekevät?

Tarvitaan siis osittain verojen kokonaismäärän laskua, ja sen lisäksi vielä työn verotuksen korvaamista ympäristöveroilla. Kun vielä pienennetään tulonsiirtoja työikäisille työkykyisille työttömille, työnteko muuttuu kannattavaksi lähes kaikissa oloissa ilman että kenenkään toimeentulo vaarantuu.

Yhteisövero peritään mm. yritysten voitosta; se on nyt 29 %.

Osinkovero tarkoittaa sitä, että jos omistajat siirtävät tuon jo verotetun voiton yrityksestä omalle tililleen, heitä verotettaisiin uudelleen. Syksyinen ehdotus tarkoittaisi todellisen osinkoveron nostamista noin 43 %:iin.

Ongelmana osinkoverossa olisi se, että omistajien ei kannattaisi siirtää omaisuuttaan yrityksestä toiseen ylimääräisten verojen pelossa, jolloin pääomat eivät ole siellä, missä ne tuottavat eniten uutta vaurautta.

Työn verotus. Jos työntekijä saa käteensä jonkin nettopalkan, niin asiakkaalta tulee periä sen ja kulujen lisäksi kaikki tuloverot, työnantajamaksut ja arvonlisävero, jotta työllistäminen kannattaisi. Niinpä kaikkia tällaisia veroja kutsutaan työn verotukseksi. Tämän seurauksena sinä ja minä voimme joutua maksamaan kahden siivouksen hinnan valtiolle jos siivoamme toistemme kodit!

Ympäristövero tarkoittaa korvausta, jonka ympäristön pilaaja maksaa valtiolle. Esimerkkejä tällaisesta ovat bensiini- ja sähköverot; tarkempia olisivat haittoihin kuten hiili-, rikki- ja typpioksidipäästöihin kohdennetut verot, joilla siis saataisiin tehokkaammin puhdistettua ympäristöä ilman tarpeettoman suurta taloudellista rasitetta.

Työn verotuksen korvaaminen ympäristöveroilla johtaisi työvoimavaltaisten hyödykkeiden kysynnän lisääntymiseen ja haittoja aiheuttavien hyödykkeiden kysynnän vähenemiseen kysynnän ja tarjonnan lain kautta. Ympäristöveroja voidaan myös pitää oikeudenmukaisina toisin kuin työn verotusta – ainakin jos verojen suuruus vastaa haittoja ja tuotot kohdennetaan mahdollisimman hyvin kärsijöille.

Sen sijaan liian korkea vero jollekin haitalle johtaisi suuriin taloudellisiin tappioihin pienen ympäristöhyödyn saavuttamiseksi siinä missä jossain muualla voisi halvemmallakin saavuttaa enemmän.

Veroale parantaa työllisyyttä monin tavoin. ”Ostovoiman kasvu” ei ole tärkein tekijä vaan se, että työn hinnassa oleva veron osuus eli ”sisäinen tulli” laskee.

Nythän verotuksen vuoksi työllistävien hyödykkeiden sijaan valitaan usein vaihtoehtoja, joita ovat muun muassa itsepalvelu, kotona tekeminen (esimerkiksi ateriat), uuden ostamisen vanhan korjauttamisen sijaan, tavarat palveluiden sijaan, harmaa työ, ulkomainen työ.

Eihän itsepalvelussa ole mitään pahaa silloin kun se on tehokkaampaa, mutta verotuksen kohdistuessa vain vaihtoehtoihin teemme nyt tarpeettomasti itsepalvelua asioissa, jotka vapaammassa yhteiskunnassa teettäisimme toisilla ja tekisimme sen sijaan sitä missä itse olemme hyviä ja tuottavia ja mistä itse nautimme enemmän.

(Mielipiteet ovat kirjoittajan, eivät Kianderin.)

Linkkejä:
VATT:n tutkimus: veroja kevennettävä
Kiander (Palkkatyöläinen 08/02): palkkavaatimukset ja työttömyyskorvaukset alas
Vero (Liberalismi.net)
Matalatuloiseltakin verotetaan puolet pois (Vapaasana.net)