Tapaus Tshetshenia: tulevaisuus katkolla

Sanonnan mukaan sota ei yhtä miestä kaipaa. Venäläinen sotakirjeenvaihtaja Anna Politkovskaja on toista mieltä, ja Tshetshenian sodasta onkin muodostunut hänelle elämäntyö. Politkovskaja kävi Suomessa kertomassa suomeksi käännetystä teoksestaan ”Toinen Tshetshenian sota”. Hän ruoti tiukkasanaisesti Venäjän nykyhallintoa lukuisissa eri tapahtumissa ja kertoi antavansa periksi vasta kun Tshetsheniassa on rauha.

Oliko kansanäänestys poliittinen ele vai vale?

Tshetsheniassa järjestettiin 23. maaliskuuta kansanäänestys uudesta perustuslaista. Venäjän hallinto pitää kansanäänestystä onnistuneena. Virallisten tietojen mukaan äänestysprosentti yli 80%, samoin kuin uuden perustuslain puolesta äänestäneiden osuus.

Politkovskaja pitää kansanäänestystä lähinnä farssina. Hän arvostelee niin äänestyksen motiiveja, käytännön toteutusta kuin uuden perustuslain sisältöäkin.

”Perustuslakiluonnos takaa Venäjän Federaation presidentille oikeuden erottaa Tshetshenian presidentti. Muiden tasavaltojen perustuslaeissa ei tällaista erityisoikeutta ole. Lakiehdotukseen sisältyy myös kohta, jonka puitteissa venäläisiä sotilaita ei voida tuomita sotarikoksista Tshetsheniassa”, Politkovskaja sanoo.

Hän myös haluaa muistuttaa, että tshetshenialaiset ovat väsyneitä sotaan ja he olivat käytännössä valmiita äänestämään mitä tahansa kunhan sotatoimet saataisiin loppumaan.

Uuden perustuslain mukaan Tshetsheniassa tullaan vielä tänä vuonna järjestämään sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit. Vaikka Venäjän johto vakuutteleekin perustuslain olevan askel kohti poliittista ratkaisua, ei se silti suostu samaan neuvottelupöytään Tshetshenian vuonna 1997 valitun presidentin Aslan Mashadovin kanssa. Politkovskajan mukaan Kreml näkisi Mashadovin tilalla kernaasti Ahmad Kadyrovin, Moskovan hallintovastaavan Tshetsheniassa. Kadyrov ei nauti tshetshenialaisten luottamusta ja hän pitää valtaa yllä oman armeijansa turvin, jonka legitimiteetistä ei ole tietoakaan. ”Kadyrov ei epäröi toimia häikäilemättömästi vastustajiaan kohtaan”, Politkovskaja tähdentää.

Politkovskajan mukaan presidentinvaalit johtaisivat toteutuessaan kestämättömään kaksoisvaltaan, jossa toisena osapuolena on Kremlin kannalta suotuisa presidentti ja toisena Mashadov, tshetshenialaisten presidentti. Mikäli Kreml junailee Tshetshenian presidentiksi Kadyrovin kaltaisen miehen, ovat keitossa Politkovskajan mukaan kaikki sisällissodan ainekset.

Perustuslain sudenkuopat eivät kuitenkaan ole Tshetshenian akuutein ongelma. Politkovskaja haluaakin muistuttaa, että tällä hetkellä tärkeintä on sotatoimien loppuminen. Vain sitä kautta voidaan hänen mukaansa aloittaa edes asteittainen paluu normaalin elämään.

Tilanne Tshetsheniassa yhä kaoottinen

Läpiviedystä kansanäänestyksestä huolimatta tilanne Tshetsheniassa jatkuu sekavana. Politkovskaja puhuu valtatyhjiöstä, josta mahdollisimman monet eri tahot yrittävät parhaansa mukaan hyötyä. Valtatyhjiö on synnyttänyt ”uusia asetelmia” ja mitä pidemmälle sota etenee sitä enemmän ilmaantuu tahoja, joiden kannalta sodan lopettaminen ei enää ole tarkoituksenomaista. Rikollistoiminta kukoistaa, korruptio rehottaa eikä venäläisten joukkojen hallinnasta ole paljoakaan takuita.

”Kieleemme on vakiintunut jälleen yksi uudissana: ’Avoin yhtiö Tshetshenian sota’. Tshetshenia on musta vyöhyke, jossa rahaa on helppo kierrättää. Tästä hyötyvät niin rikolliset kuin valtion hallinnon korruptoitunut aineskin, eikä rauhan tila kuulu näiden asetelmien intresseihin”, Politkovskaja kertoo.

Paljon puhutut ihmisoikeusrikkomukset ovat uudesta perustuslaista huolimatta yhä Tshetshenian arkipäivää.

”Ihmisten katoaminen jatkuu ja sekavaa tilannetta hallitaan yhä asein”, Politkovskaja muistuttaa ja kertoo, ettei mitään muutosta parempaan ole näköpiirissä.

Vuosia riehunut sota on ajanut maan kaaokseen, josta palaaminen on vaikeaa. Poliittisen hajaannuksen lisäksi maassa vallitsee laaja sosiaalinen kriisi. Niin maan talous kuin infrastruktuurikin on kokonaisuudessaan tuhottu.

Politkovskaja puhuu mielellään tavallisen ihmisen roolista väkivallan keskellä. Hän muistuttaa, että suurin osa sodassa kaatuneista on siviilejä, ei federaaleja (Venäjän joukkoja) eikä sissejä.

”Lähes koko Tshetshenian miesväestö on jossakin elämänsä vaiheessa joutunut kokemaan fyysistä väkivaltaa tai kidusta. Voitte vain kuvitella henkisen trauman mittakaavoja, jonka ääressä maa tänään on”, Politkovskaja tähdentää.

Traumat eivät rajoitu vain Tshetshenian rajojen sisäpuolelle. Politkovskaja haluaakin tuoda esille sodan totaalisen vaikutuksen koko venäläiseen yhteiskuntaan.

”Rahat tähänkin sotaan otetaan jostakin. Sosiaalimenoja leikataan sitä mukaan kun sota nielee varoja. Sota koskettaa meitä myös henkisesti. Meillä on tänään laaja rintama Tshetshenian veteraaneja, nuoria miehiä, jotka tuskin enää koskaan ovat työkykyisiä. Puhumattakaan kaikista niistä ihmisistä, joihin tämä sota on tavalla tai toisella on jättänyt jälkensä”, Politkovskaja kertoo.

Kansainvälinen yhteisö

Politkovskaja peräänkuuluttaa sekä kirjassaan että puheissaan kansainvälisen yhteisön vastuuta, tai paremminkin ihmettelee sen vastuuntunnottomuutta. Hän kiertää väsymättä ympäri maailmaa puhumassa Tshetsheniasta ja hänelle on muodostunut mielenkiintoinen rooli sodan alistetumman osapuolen tulkkina.

Viime lokakuussa hänet hälytettiin kotiin Yhdysvalloista kesken esitelmöintimatkan. Dubrovka-teatteriin tehdyn terroristi-iskun tshetsheeniosapuoli toivoi Anna Politkovskajaa konfliktin neuvottelijaksi.

Politkovskaja suhtautuu tehtäväänsä vakavasti. Hän sanoo, ettei pelkkä asioista puhuminen ole edes hänen etuoikeutensa. Tavoitteena on saada aikaan tuloksia. Aina joskus näin käykin. Esimerkkinä Politkovskaja kertoo viime marraskuisen Suomen-vierailunsa, jonka aikana hän tapasi europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.).

Hautala kutsui Politkovskajan Brysseliin, jossa hänet otti vastaan Euroopan Unionin ulkoasiainkomissaari Chris Patten. Politkovskaja luonnehtii tapaamista onnistuneeksi ja kiittelee Hautalan panosta tapaamisen järjestämisessä.

Politkovskaja ei myöskään ole täysin tyytyväinen eurooppalaiseen asenneilmapiiriin. Hänen on vaikea ymmärtää ajatuksenjuoksuamme, ja hän kysyykin, miksi me marssimme Irakin sotaa vastaan, mutta emme Tshetshenian?

Politkovskaja näkee Irakin sodassa positiivisiakin piirteitä. ”Myös venäläinen yhteiskunta on pysytellyt vaiti Tshetshenian kysymyksen ääressä. Niin paradoksaalista kuin se onkin, tarvittiin maailmaan yksi sota lisää, että myös oma kansamme heräsi ajattelemaan todellisuutta. Mekin olemme sotaa käyvä maa”, Politkovskaja muistuttaa.

Kansainvälistä painostusta on jatkettava

Kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko Heidi Hautala suhtautuu pessimistisesti Tshetshenian kansanäänestykseen ja pitää sitä Putinin valtapolitiikan jatkeena.

”Äänestys oli ilmeisen epädemokraattinen eikä mitään merkkejä paremmasta ole toistaiseksi ilmaantunut”, hän toteaa.

Euroopan Unionin kantaa Tshetshenian kysymykseen voidaan luonnehtia sanalla hiljaisuus. Hautala kertookin olleensa erityisen pettynyt siihen, ettei EU millään lailla puuttunut ilmeisen epädemokraattiseen äänestykseen. Hautala on samoilla linjoilla Politkovskajan kanssa ja katsoo, että eurooppalaisilla yhteisöillä tulisi olla näyttävämpi rooli Tshetshenian kriisissä. Samanaikaisesti Hautala kuitenkin myöntää esimerkiksi EU:n vaikutusmahdollisuuksien olevan rajatut.

”Tässäkin kysymyksessä EU:n ongelmaksi on muodostunut eri jäsenvaltioiden poikkeavat näkemykset strategiasta, jolla kysymykseen tulisi suhtautua. Erityisesti EU:n isot valtiot määräävät tahtia ja seisovat poikkiteoin yhteisen politiikan muodostamisen tiellä. Jäsenvaltioiden kantoja määrittelevät pitkälti niiden omat intressit. Esimerkiksi Espanja ei helposti lähde arvostelemaan Venäjää, vaan haluaa säilyttää vapaat kädet terrorisminvastaiseen toimintaan”, Hautala kertoo.

Hän peräänkuuluttaa jäsenvaltioiden aktiivisempaa roolia Tshetshenia-kannoissaan ja kertoo Suomen ehdottaneen EU:n ulkoministerien seuraavaan huippukokoukseen Tshetshenian kysymyksen ottamista mukaan asialistalle.

Euroopan Neuvosto, jonka jäsen Venäjä on ollut vuodesta 1996, teki 3. huhtikuuta 2003 aloitteen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perustamisesta Tshetsheniaan.

Myös Hautala on erityisen huolestunut Tshetshenian ihmisoikeustilanteesta. Putinin perustuslakiluonnoksessaan lupailemat sotarikollisten armahdukset eivät miellytä Hautalaa.

”Tuomioistuimella voisi olla ratkaiseva rooli rauhanprosessissa. Rauhaa ei voi tapahtua ilman oikeutta. Käsittääkseni ihmiset eivät ole valmiita armahduksiin. Sotatuomioistuimen viesti olisi selkeä: tehdyt rikkomukset ovat tuomittavia”, Hautala sanoo.

Kansainvälisen painostuksen tehoa verottanee se, ettei Venäjä perinteisestikään ole ollut kovin perso ulkopuoliselle kritiikille. Tämä ei kuitenkaan lannista Hautalaa.

”Tärkeintä on keskustelun jatkuva ylläpitäminen. Vain sitä kautta asiat etenevät”, hän sanoo.

Haaste kansalaisyhteiskunnalle

Hautala uskoo kansainvälisen painostuksen lopulta johtavan tuloksiin.

”Kun kerran Venäjä haluaa toimia eurooppalaisissa yhteisöissä, tulee sen vastaisuudessa olla vastaanottavaisempi yhteisöllistä kritiikkiä kohtaan”, hän sanoo, mutta muistuttaa, että painostuksen Venäjän hallintoa kohtaan on tultava sekä sisä- että ulkopuolelta.

”Kansainvälisten yhteisöjen tulee jatkaa keskustelun ylläpitämistä ja Venäjän painostamista, mutta painetta on tultava myös sisäpuolelta, venäläisen yhteiskunnan taholta. Niin toimii kansalaisyhteiskunta”, hän tähdentää.

Hautala suhtautuu positiivisesti tietoihin, joiden mukaan Irakin sota on saanut myös Venäjällä aikaan sodanvastaista liikehdintää, erityisesti venäläisen älymystön taholta.

”Aika näyttää olevan otollinen sodanvastaiselle ilmapiirille laajemminkin. Tämä pätee myös Suomeen. Irakin sota herättänyt laajan rauhanliikkeen ja sen vaikutuksen voi odottaa yltyvän koskemaan myös Tshetshenian tapahtumia. Olen huomannut Suomessa kasvavaa mielenkiintoa Tshetshenian kohtaloa kohtaan”, Hautalaa summaa.

Kirjoittajasta:
Maria Schmandt on Turun yliopistosta valmistunut tutkija, joka on erikoistunut Venäjän ja Tshetshenian tilanteeseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s