Kokoomuksen 18.8.03 tekemässä EU-linjauksessa puolue tukee Lipposenkin aikanaan hahmottelemaa kaksoisenemmistöpäätöksentekoa: päätöksen taakse on saatava EU-maiden enemmistö sekä lukumääräisesti että kansalaismäärien osalta. Konventin ehdotuksessa kansalaisia pitäisi olla 60 %, mikä sallisi muutaman suuren maan liian helposti estää päätökset.

Lisäksi kokoomus haluaa lisätä niiden asioiden määrää, joissa enemmistöpäätöksenteko riittää (aiemman yksimielisyyden sijaan), näitä olisivat mm. energia- ja ympäristöverot sekä yritysverotus.

Keskitetty vallankäyttö on aina vaarallista, ja verokilpailun tukahduttaminen voi johtaa vähitellen talouden rapautumiseen. Ympäristöhaittojen täysimääräiset korvaukset ovat kuitenkin ylikansallisten saasteiden – vaikkapa rikki- ja etenkin hiilidioksidin – osalta usein lähes mahdottomia periä kilpailun pahasti vääristymättä ellei niistä tehdä ylikansallisia päätöksiä. Siksi enemmistöpäätös ympäristöveroista on perusteltua, etenkin kun ne ovat ylivoimaisesti kustannustehokkain keino parantaa ympäristöä ja siinä sivussa mahdollistavat työn verotuksen keventämisen. Suorat kiellot ja määräykset kohdistuvat myös sinne, missä suurella taloudellisella uhrauksella saavutetaan pieni ympäristöhyöty, haittaverojen ohjaus kohdistuu automaattisesti vain tehokkaimpiin parannuskohteisiin ja kaikkiin niihin. Se aiheuttaa kaikki toimet, joiden vähentämät ympäristöhaitat ovat ko. toimien kustannuksia arvokkaampia, ja vain ne toimet.

Yritysverotuksen kohdalla on vaikeampi sanoa, aiheutuuko päätöksestä enemmän haittoja kuin hyötyjä, vaikka verotuksen painopiste onkin nyt liiaksi työssä pääoman sijaan. Tärkeintä olisi kuitenkin keventää veroastetta kokonaisuudessaan ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.

Valitettavasti Kokoomus ei puuttunut konventin esityksen pahimpiin epäkohtiin.