Helsingin Kaivopuiston liepeillä Harakan saarella oli elokuun lopulla aistittavissa sangen raikkaita, kepeän vapaita tuulia—perin toisenlaisia kuin ne, jotka puhalsivat samoihin aikoihin raskaina Euroopan Unionin byrokraattisissa syövereissä. Tuolla saarella, joka sijaitsee sopivasti likellä monien maiden suurlähetystöjä, kokoontui tuolloin Amorph!03-festivaali eli maailman ensimmäinen mikrovaltioiden konferenssi. Samanaikaisesti toisaalla viitoitettiin Euroopan Unionin tietä kohti sentralistista liittovaltiota. Tilaisuus alkoi perjantaina kulttuuripitoisena ja tietenkin isäntämaa Suomen historiaa kunnioittaen Finlandia-talolta. Siellähän järjestettiin hieman isompien valtioiden kohtaaminen jo vuonna 1975 ETYK:in puitteissa, kun kylmä sota oli suvantovaiheessa ja Neuvostoliitto vielä voimissaan valtavine imperiumeineen.

Maailmalta löydettävissä olevien mikrovaltioiden joukko on monenkirjava, mikä ilmeni hyvin myös siitä otannasta joka niistä oli rantautunut Harakan saarelle omien suurlähetystöjen muodossa. Mukana oli lähtökohdiltaan lähes puhtaan taiteellisilta pohjilta ponnistavia, osin hieman humoristisiakin yritelmiä ja erilaisia maailmanparantajia mutta myös eräänlaisena mikrovaltioiden kruunaamattomana kuninkaana niistä ehkä kaikkein vakavimmin otettavissa oleva Pohjanmerelle hylättyyn vanhaan brittien ilmatorjuntalinnoitukseen perustettu Sealand. Ne muodostivat yhdessä mielenkiintoisen keitoksen onnistuen kenties näin edes hetkeksi haastamaan sitä maistamaan tulleiden vieraiden mielissä vallitsevan valtiokeskeisen maailmanpoliittisen järjestyksen välttämättömyyden karnevalisoimalla sen keskeisiä elementtejä ja tarjoamalla sille vaihtoehtoisia näkymiä.

Suomalaisessa mediassa esiintyi konferenssiin liittyen myös hieman koomisiakin piirteitä saanutta vastenmielistä kauhistelua siitä, että monet pienet valtiot ovat verotuksensa puolesta luokiteltavissa ”veroparatiiseiksi”. Tällä ei siis suinkaan tarkoitettu sitä, että ne olisivat paratiiseja veroille ja vastaavasti helvettejä veronmaksajille, vaan aivan päinvastaista… Totta onkin, että esimerkiksi Sealandissa veroprosentti on lähellä nollaa. Tämä on välttämättömyys asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi paikalle, kuten heidän turvallisuutensa takaaminenkin. Monet eivät kuitenkaan enää nykyisin pitäisi tätä välttämättä niin pahana asiana, koska katsovat nyt verorahoitteisten palveluiden olevan tuotettavissa useimmiten jopa paremmin yksityiseltä kuin julkiselta pohjalta. Vapaamatkustajuuden ongelmakin hoituu pitkälti esimerkiksi selän kääntämisellä sitä harjoittaville.

Kuulu eurooppalainen monitaituri, veropakolainen ja kulttuuripersoona Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) oli aikoinaan Saksan valtakunnan ”hajaannuksen” aikoina sitä mieltä, että olisi parempi jos Saksa ei koskaan yhdistyisikään yhdeksi sentralistiseksi valtioksi vaan säilyisi kaupan, vapaan liikkumisen ja kulttuurin yhdistämien pikkuruhtinaskuntien tilkkutäkkinä renessanssiajan Pohjois-Italian tapaan. Tuosta mosaiikkimaisesta rakenteesta, jossa pikkuvaltiot kilpailivat keskenään mieluummin vaikkapa alhaisella verotuksella kuin tulella ja raudalla, hän katsoi Saksan todellisen suuruuden omalta osaltaan pitkälti kumpuavan. Nykypäivän ihminen voi kääntäessään katseensa menneeseen tulla siihen tulokseen, että ehkä Goethen visio olisi lopultakin ollut parempi Saksalle—ja myös koko Euroopalle—nähdessään vaikkapa vain Napoleonin, Otto von Bismarckin, Adolf Hitlerin ja Erich Honeckerin jälkeensä jättämien raunioiden ja ruumiiden röykkiöt. Samoin hän voi tähytessään tulevaa toivoa että historiasta kerrankin opittaisiin ja mikrovaltioiden haaste kuultaisiin niille naureskelun sijaan niin että Goethen aikoinaan viitoittama tie kuvailisi paremmin tätä alkanutta vuosisataa. Sen soisi jo olevan enemmän ihmisten kuin valtioiden aikakausi—oltiin siitä sitten vapautta usein vain sanoissa vaalivassa Brysselissä ihan mitä mieltä tahansa.

Ja lopuksi vielä pieni vinkki prinsessoiksi halajaville naisille: Sealandin dynastian nuori vesa etsii yhä itselleen omaa puolisoa…

Kirjoittajasta:
Elias Karlin on vapaa intellektuelli Turusta.