Professori Heikki Paloheimo analysoi vihreitä seuraavasti: ”Vihreät on monissa asioissa lähempänä vasemmistoa kuin oikeistoa, mutta kuntien palvelurakenneuudistuksessa puolueella ei ole selkeää, omintakeista profiilia.” [Ekonomi 4/2006]

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg (2005-) on entinen jäsenkirjademari, joka voitti puheenjohtajavaalissa ex-pioneeri Anni Sinnemäen. Hänen edeltäjänsä Osmo Soininvaara tunnetaan nuorsuomalaisten ja kokoomuksen kiivaana kriitikkona, jonka mielestä on parempi, että rikkaat köyhtyvät ja köyhät eivät rikastu kuin että köyhistä tulisi rikkaita ja rikkaat rikastuisivat vielä enemmän: vuonna 2006 ilmestyvässä kirjassaan hän väittää suhteellisen vaurauden olevan olennaista, ei absoluuttisen.

Soininvaara on myös kiivaasti vastustanut kauppojen vapaita aukioloaikoja ja vapaata yksityiskoulujen toimintaa – molemmat asioita, jotka toimivat demarien ihannemaa Ruotsissa erittäin hyvin ja ovat parantaneet kansalaisten saamia palveluita. Puoluejohtajana Soininvaara myös piti SDP:tä mieluisimpana hallituskumppanina ja kieltäytyi lähtemästä Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan porvarihallitukseen. Soininvaaran 90-luvun puolivälin perustulomallikin on anteliaampi kuin Vasemmistoliiton vuosituhannen vaihteessa esittämä.

Soininvaaran edeltäjä vihreiden puheenjohtajana oli entinen taistolainen Satu Hassi, jonka vasemmistolaisuutta ei tarvinne esimerkein perustella.

Hallitusohjelmaan ydinvoimamoratorio ja biorahapotti

Todellisen ympäristövaikutuksen tehokkuuden näkökulmasta näyttävät kovin kyseenalaisilta myös 27.-28.5.06 pidetyn puoluekokouksen keskeiset päätökset, joiden mukaan seuraavan hallituksen pitää jäädyttää uudet ydinvoimapäätökset ja panostaa valtavasti veronmaksajien rahoja bio- ja tuulienergiahankkeisiin.

Olisi parempi asettaa haitoille haittaverot (työn verotusta alentaen) ja antaa sitten markkinoiden ratkaista, mikä teknologia on kulloinkin parasta talous ja ympäristö huomioiden. Eihän hallitus voi edes ennalta tietää, mitä ratkaisuja markkinat (kotitaloudet, yritykset jne.) keksivät, jos parannusten hyödyt näkyvät haittaveromenoväheneminä parantajan kukkarossa, millaisia tuotanto- ja kulutusvaihtoehtoja ja preferenssejä heillä on, mikä on kullekin tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Onneksi vihreät yhä pitävät myös haittaveroja vahvasti esillä ja kannattavat myös älykkäitä ja tarkkoja ruuhkamaksuja pääkaupunkiseudulle kaikista päästöistä ja tiemetreistä jäykkien tietullien sijaan.

”Ei kuulosta ainakaan porvarihallituksen ohjelmalta”, Helsingin Sanomien uutisessa 29.5. todettiin edellispäivänä hyväksytystä Vihreiden periaateohjelmasta: ”vastustaa Natoa ja ydinvoimaa, hyväksyy laittoman kansalaistoiminnan, säätäisi ruuhkamaksun, luopuisi asevelvollisuudesta ja erottaisi vielä kirkon valtiosta.” Tosin vastustamista lukuunottamatta kuulostaa liberaalilta – paitsi että armeija saisi valikoida pakkovärvättäviä, ellei vapaaehtoisissa olisi sopivia. Ohjelmassa olivat myös mm. valtionkirkkojen erioikeuksien lakkauttaminen, perustulo ja ekologinen verouudistus, kansalaisuuden saamisen helpottaminen, homoparien oikeus adoptioon, hedelmöityshoitoihin ja tulonsiirtoihin.

Iltalehti arvioi puoluekokouksen ottaman ehdottoman kielteisen Nato-kannan puolueen stalinistien junailemaksi. Puoluekokous myös päätti vaatia kahden kirkkokunnan etuoikeuksien lakkauttamista (itseään uusvasemmistolaiseksi kutsuvan Tapani Hietaniemen aloitteesta), joskin puoluejohto suuttui tästä ja lupasi olla tekemättä mitään tämän puolueen nyt virallisen kannan hyväksi (mm. Cronberg, Brax ja Anttila; Soininvaara ja Hautala tosin kiemurtelivat ottamatta selkeää kantaa). Samoin ovat toimineet SDP ja Vasemmistoliitto, joilla sama kanta on ollut jo sata vuotta. Vain Liberaalit rp. ajaa asiaa oikeasti. Miten Suomi selittää Iranille, talibaneille ym., että uskonvapaus on periaatteessa tärkeä asia, vaikkemme siitä pidäkään kiinni?

”Oikeistolainen vihreä” – Inka Kanerva

Joskus sanotaan, että on vihreissä yksi oikeistolainenkin, katuprostituution kiellosta muistettu Helsingin kaupunginvaltuutettu Inka Kanerva. Tämä vastustaa vapaita aukioloaikoja ja on kunnallisvaalikoneessa ”jokseenkin eri mieltä” väitteestä ”Kotikuntani julkiset palvelut parantuisivat, jos niitä annettaisiin enemmän yksityisten yrittäjien hoidettavaksi”. Hän mukaansa julkista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä, työttömät saakoot lähettää lapsensa päivisin veronmaksajien taakaksi jne. Valitettavasti saattaa silti olla totta, että muut vihreät ovat hänestäkin paljon vasemmalla.

Ulla Anttila, jota ei kovin oikeistolaisena voi pitää, ilmoitti keväällä 2003 luopuvansa kansanedustajuudesta tämän kauden päättyessä, kun muut eivät voineet edes keskustella Nato-jäsenyydestä.

Historian punaisimman presidentin uskollinen tukijoukko

Presidentinvaaleissa vihreät asettuivat joukoittain historiamme ylivoimaisesti punaisimman presidentin taakse. He olisivat menneet Halosen taakse jopa ilman omaa ehdokasta, mutta vuoden 1994 virheestä viisastunut puolue tarvitsi ehdokkaan ollakseen katoamatta julkisuudesta vaalien ajaksi. Siksi heidän oli pakko ottaa ehdokkaaksi kansanedustaja Heidi Hautala, joka perusteli ehdokkuuttaan sillä, että hän voisi antaa Haloselle taustatukea ja trimmata tätä haastamalla tämän vasemmistolaisissa asioissa. Hyvä niinkin, Hautala selvästi terävöitti vaalikeskustelua.

Kun vihreiden sitten piti esittää tasapuolisia, he metsästivät Niinistöä kannattavaa vihreää kissojen ja koirien kanssa. Lopulta löytyi ex-kansanedustaja, eläinaktivisti, taloustieteilijä Hannele ”Hanu” Luukkainen medialle esitettäväksi, ja vihreiden kuvaa ”ei-vasemmistolaisina” saatiin pönkitettyä. Sekin on nyt ohi – 30.8. Luukkainen loikkasi Kokoomukseen (kuten myös kristillisten toinen varapuheenjohtaja, ex-kansanedustaja Leea Hiltunen, keskustan Markku Eestilä ja vihreiden Kristiina Kouros).
(kappale lisätty 31.8.06)

Hautala vaatii korkeampia veroja naapureillekin

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala valitti 12.4.06, että joillain uusilla jäsenmailla on alhainen verotus, vaikka ne saavat meiltä EU-tukia. Hautala ei voisi olla enempää väärässä: meidän pitäisi olla huolissamme niistä EU-maista, joissa on korkea verotus ja paljon sääntelyä, koska siitä seuraa hitaampi kasvu, mikä sekä haittaa ulkomaankauppaamme että lisää tulevaa EU-jäsenmaksuamme. Viron kaltaiset maat, joilla on alhainen verotus ja vähäinen sääntely, kasvavat niin nopeaa vauhtia, että niiden saamat EU-tuet vähenevät nopeimmin ja niistä tulee aiemmin nettomaksajia keventämään taakkaamme. Meidän siis pitäisi toivoa muiden EU-maiden vapauttavan talouttaan, jotta meidän tarvitsisi maksaa niille vähemmän EU-tukia.

Virossa on alle 20 000 työtöntä, lähinnä puolikielisiä, ja heidänkin työttömyysprosenttinsa on alhaisempi kuin koko kansan Suomessa. Palkat nousevat lähes 10 % vuodessa ay-liikkeen puutteen vuoksi. SAK tekee parhaansa tuhotakseen tämän ”pelottavan” esimerkin vastoin virolaisten duunarien tahtoa.

Hautalan termi ”sosiaalinen dumppaus” on älytön. Viron kansalaiset ovat hyötyneet eniten, ei heitä ole dumpattu. Lisäksi Suomelle on ollut hyötyä Viron talouskasvusta. Maailman mittakaavassakin Suomen taloudelle, myös duunarien, on ollut paljon enemmän hyötyä kapitalismin valinneista ja siksi nopeasti kasvaneista kehitysmaista (mm. Aasiassa) kuin sosialismin valinneista ja köyhinä pysyneistä (mm. Aasiassa ja Afrikassa).

Vihreät nuoret: vanhempiakin punaisempia

Vuoden 2003 vaaleista vihreät muistetaan lähinnä marxilaisvallankumouksellisen vasemmistolaisen Markus Draken puheista. Nykyään vihreiden nuorisojärjestöä johtaa yhä marxistiksi tunnustautuvan Vasemmistoliiton kommunistikansanedustaja Jaakko Laakson poika Tapio Laakso, jonka puheet ovat vieläkin vallankumoushenkisempiä kuin hänen taistolaisisänsä. Tulevaisuudessa ainakaan vihreät ei tule olemaan puolue, joka antaisi kehitysmaiden nousta köyhyydestä taloutta ja kauppaa vapauttamalla kuten aiemmat kehitysmaat ovat tehneet.

Toinen nuori lupaus, kansanedustaja Rosa Meriläinen, valitteli Helsingin Sanomien haastattelussa 5.3.05 ay-järjestäytymisasteen laskua ja halvemman yksityisen työttömyyskassan suosiota (YTK eli ”Loimaan kassa”, 65 euroa vuodessa). Hän myös kaipaisi Suomeen entistäkin jäykempiä työmarkkinoita, vaikka jo nykyisten aiheuttama neljänsadan tuhannen ihmisen työttömyys on täysin kohtuuton. WEF:n kilpailukykyrankingin mukaan Suomen työmarkkinat ovat vuodesta toiseen kaikkein jäykimpien joukossa tutkituista yli 100 maasta.

Punaiset vihreitä?

Neuvostoliitto ohjeisti pitkään länsimaiden, myös Suomen kommunisteja soluttamaan orastavaa vihreää liikettä. Kaikki kaikkien maiden uudistusliikkeet tulisi vietellä sosialistien riveihin, avoimesti tai muuten.

Vasemmistoliittokin yrittää toisinaan esiintyä vihreänä ja vähätellä vihreiden punaisuutta kerätäkseen näiden ääniä. Puolueen savupiipputeollisuushenkinen linja, jota ay-liike auliilla rahoituksellaan tukee, on kuitenkin pahasti ristiriidassa useimpien vihreiden äänestäjien näkemysten kanssa, samoin puolueen monien konservatiivisten kansanedustajien homovastaiset tai ”viis me kehitysmaiden vaurastumisesta” –tyyppiset kannat ja asettuminen suurten ikäluokkien työläisten taakse estäen työmarkkinoiden toiminnan. Vasemmistoliiton edustamien kantojen luoma työttömyys ja epävarmuus kirpaisevat eniten nuoria, kouluista, opinnoista tai kotivanhemmuudesta työmarkkinoille tulevia ja työn epävarmuudesta kärsiviä. Nuoret vasemmistolaiset ovatkin painottuneet vihreisiin, ja SDP ja Vasemmistoliitto ovat pahasti ukkoutumassa.

Vasemmistoliitto yrittääkin haalia ääniä puhumalla päinvastaisista tavoitteista eri kohderyhmille tietäen, ettei se joudu käytännössä vastuuseen katteettomista lupauksistaan. Nuoria kosiskelee puheenjohtajavaalin selvästi hävinnyt Paavo Arhinmäki, stalinistisen Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustaja, joka kirjoittaa, ettei hyväksy mitä tahansa aktivismia, ”esimerkiksi satunnaisten kauppojen ikkunoiden rikkomista tai palomiesten kivittämistä” (SK 22/06). Siis valikoitujen kauppojen ikkunoita saa rikkoa ja poliiseja saa kivittää? Vihreät sentään julistivat hyväksyvänsä vain väkivallattoman laittoman aktivismin.

Linkkejä:
VS: Puoli miljoonaa työtöntä (445 000 / 17,1 %, 2002)
VS: SAK:n katteettomat argumentit työllistämistä vastaan
VS: Tanska ja Viro: työreformi työntekijöiden eduksi
VS palkoista ja työmarkkinoista
VS: Vasemmistoliiton orwellilainen sosialismi
VS: Leo Mechelin – sata vuotta maailman ensimmäistä demokratiaa
VS: Raha tuo onnea – tai ainakin sosialismi vie sitä
VS-Norberg: Viron on vastustettava EU-älyttömyyksiä