Kateus – politiikan polttoaine

On monia tapoja reagoida lähimmäisen menestykseen:

  • hyväntahtoisuus: ”Ihanaa, että hänelle kävi hyvin.”
  • positiivinen ”kateus”: ”Vau! Minäkin siis voisin onnistua tuossa. Täytyypä yrittää.”
  • negatiivinen kateus: ”Kunpa saisin hänen onnensa tuhottua!”

Kaksi ensinmainittua reaktiotapaa lisäävät ihmiskunnan onnellisuutta, viimeksi mainittu tuhoaa sitä. Silti muka hyvällä asialla olevat vasemmistolaiset eivät suosittele viimeksi mainitun välttelyä vaan päinvastoin yrittävät suosia ja kiihottaa sitä, vaikka esim. rotuvihaan ja muihin vastaaviin tunteisiin he yleensä suosittavat päinvastaisia toimia.

Asiaan voi vaikuttaa. Kaikki kolme reaktiotapaa ovat ihmisille luontaisia, mutta niiden yleisyyteen voi vaikuttaa. Täytyy vain omaksua ajattelutapa, jossa haluaa hyvää kaikille. Ei negatiivinen kateus kokonaan katoa, mutta se muuttuu lievemmäksi ja harvinaisemmaksi reaktioksi. Omakin elämä muuttuu onnellisemmaksi, ja samalla kyky suhtautua toisiin ystävällisesti paranee. Kaikki hyötyvät. Tämä myös rohkaisee ihmisiä yrittämään ja luomaan työllään ja riskinottamisellaan uutta vaurautta ihmiskunnalle, kun sellaisesta ei kateudella ja vihalla lannisteta.

Miksi kateus on lisääntynyt?

Feodaalisessa luokkayhteiskunnassa kateus eri asemassa olevia kohtaan näyttäisi olleen huomattavasti vähäisempää kuin nykyään. Kateus ilmeisesti suuntautui lähinnä samassa asemassa oleviin. Syynä lienee se, että ihmiset vertaavat itseään suunnilleen samasta asemasta ponnistaviin.

1700-luvun liberaalit iskostivat ihmisiin ajatuksen, että kaikki ovat tasa-arvoisia, ja kun se parin vuosisadan kuluessa saatiin myös ajettua läpi lainsäädäntöön, ihmiset ovat alkaneet verrata itseään kaikkiin muihin: yhdenkin rikkaus harmittaa. Lisäksi liberaali lainsäädäntö on mahdollistanut senkin, että ahkeruudella tai onnella voi köyhistäkin oloista nousta rikkaaksi, joten yhä useampi kohtaa ajatuksen: ”Miksen se ollut minä?” Ennen, kun säätykierto oli pakkojärjestelmällä tukahdutettu, kateuskin pysyi näin paremmin aisoissa.

Vasemmistolaisen kateutta paapovan logiikan mukaan tähän tietysti pitäisi reagoida estämällä säätykierto ja palauttamalla luokkayhteiskunta sekä kieltämällä lukutaidon opettaminen köyhille, tai sitten spartalaiseen tapaan pitää kaikki yhtä köyhinä ja kurjina.

Tätä kuvastaa myös se, että vasemmistolaiset haluavat hyvätuloisille yli 50 %:n tuloveron ja pitävät kynsin hampain kiinni tästä progressiosta mutteivät ollenkaan samassa määrin häiriinny siitä, että parastuloisten tuloja verotetaan vain 29 %:n pääomatuloverolla. Tuloerojen paisuttaminen näiden kahden ryhmän välillä on heistä hyvästä, kunhan se sitten tasaa tuloeroja edellisen ryhmän ja muiden välillä – vaikkeivät muut siitä mitään hyötyisi, kunhan hyvätuloiset kärsivät. Vasemmistolaiset kun vertaavat itseään lähinnä muihin palkansaajiin, eivät niinkään koroillaeläjiin.

Sosialismin henkeä kuvastaa vanha itäeurooppalainen vitsi:
Jumala lupasi miehelle mitä tahansa tämä haluaisi. Ainoa ehto olisi, että naapuri saisi tuplasti saman. Mies mietti epätoivoisena todella pitkään ja lopulta sanoi: ” Puhkaise toinen silmäni”.

Vain tuollaisella mentaliteetilla voi kannattaa korkeaa verotusta ja runsasta sääntelyä, vaikka ne ajan mittaan hidastavat köyhimpienkin vaurastumista, kuten niin taloustieteen teoriasta kuin eri maita vertailemallakin näemme.

Linkkejä:
VS: Raha tuo onnea – tai ainakin sosialismi vie sitä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s