Kiinassa on päivittäin satoja väkivaltaisia protesteja, koska maanviljelijöillä ei ole maan omistusoikeutta ja näin kommunistivirkailijat voivat varastaa heidän maitaan rahastaakseen niillä yrityksiltä. Koska maanviljelijät eivät voi myydä viljelemäänsä maata, heidän kannustimensa muuttaa kaupunkeihin töihin on keinotekoisen alhainen. Lisäksi sosiaaliturvan riistämisellä sanktioidaan maassamuuttajia. Näin sosialistinen hallitus on tehnyt työmarkkinoista ei-joustavia ja heikentänyt työntekijöiden neuvotteluasemaa sekä aiheuttanut suuria maansisäisiä tuloeroja, kun muuttoliike ei voi tasata niitä.

Silti Kiinan talous ei enää ole lainkaan yhtä epävapaa kuin pari vuosikymmentä sitten, kun Taivaallisen rauhan aukiolla marssittiin vapauden, myös taloudellisen vapauden, puolesta. Tämä on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä ja pienentänyt globaaleja tuloeroja – ne ovat todella pienentyneet – vaikka maanomistusoikeus ja liberaalimpi (puuttuva tai muuten tasapuolinen) sosiaaliturva olisi tehnyt samaa vielä paljon tehokkaammin. Ennen sosialistisessa Intiassa tilanne on samansuuntainen.