PTT:n taloustieteilijä Pasi Holmin mukaan pitäisi kaavoittaa paljon lisää rakennusoikeutta, jotta saataisiin ajan mittaan tonttien ja asuntojen hinnat alas.[4] Helsingissä suurin osa asunnon hinnasta ja vuokrasta voi olla turhaa, ja ihmiset asuvat tarpeettoman ahtaasti, koska rakentamista rajoitetaan kaavoittamalla. Osmo Soininvaaran mukaan Helsingin kantakaupunkia pitää rakentaa lisää, koska asuntohintojen mukaan ihmiset arvostavat sitä eniten[1].

Kaavoitetun rakennusoikeuden hinta

Vanhan kerrostaloneliön hinta Etelä-Helsingissä ja Katajanokalla oli 5700 euroa, Töölössä ja Munkkiniemessä 4100 euroa, Myllypurossa 2700 euroa ja Helsingissä yleensä 3700 euroa, Kymenlaaksossa 1311, Etelä-Pohjanmaalla 1383, ”Muu Uusimaa” 1965, Espoo 3037 euroa.

Nämä erot johtuvat suurelta osin siitä, että Helsingissä rakennusoikeus on vieläkin rajoitetumpaa kuin Kymenlaaksossa.

Rakentamisen hinta

Suomessa ”kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa – – Hollannissa 723-1152 euroa neliölle (RM 2005). Pientalojen talopaketit maksavat noin 1300 – 1500 euroa/neliö (pääkaupunkiseutu, 2010). Seinäjoella hinta putosi vuoden 2008 lopulla 1000 euroon/neliö[14]. Pilvenpiirtäjä tosin maksaa ainakin 30 % enemmän.

Siis uudetkin asunnot maksavat tuhansia euroja vähemmän kuin käytetyn asunnon sisältämä rakennusoikeus, koska Etelä-Helsingin hinta on 5700 euroa neliöltä vanhoille kerrostaloille. Mikäli kaavoitetaan huomattavasti enemmän rakennusoikeutta, asuntohinnat putoavat rajatta kohti rakennuskustannusten tasoa. Vuokrat putoavat vastaavasti.

Saisiko rakentamisen vieläkin halvemmaksi?
USA:ssa keskiverto-omakotitalon rakentaminen rakennuttajineen, tontteineen ja liittymineen maksaa 600 euroa neliöltä, pelkkä rakentaminen 300, asuntokuplan huipulla vuonna 2007.[19]

Suomessa vierastyövoiman käytön rajoitukset ja rakennussääntely nostavat hintoja huomattavasti.

Rakentajakartelli nostaa rakentamisen hintaa

Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Christer Bengsin mukaan monopolit nostavat rakennuttamiskustannuksia. Kolme suurta rakennusfirmaa määräävät hinnat, ja kaupunki kaavoittaa rakennusoikeutta juuri niiden rakennettaviksi, koska rakennusurakat ovat isoja. Bensin mukaan projektit pitäisi pilkkoa, niin että pienemmätkin yritykset pääsisivät mukaan kilpailuun. Näin ei tehdä, ”koska rakennuspuoli on edustettuna kaikissa suurissa puolueissa”. [3]

Sääntely nostaa hintoja

Rakennussääntely nostaa hintaa ”ainakin 1000 euroa/neliö”. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) laskee pelkästään väestönsuoja-, esteettömyys- ja autopaikkapakkojen nostavan neliöhintoja 1000 eurolla.

Tämän päälle tulee muu sääntely. Esimerkiksi pelkät byrokratiakustannukset (erilaisten lupien hankkiminen) omakotitalon rakentamiselle ovat San Franciscossa 700 000 euroa asuntoa kohden, Dallasissa 50 000, laskivat Harvardin taloustieteen professorit. [31]

Tuetut asunnot nostavat hintoja ja vuokria

Kun kaupunki myy tontteja alihintaan (arvotuille tai valituille ostajille), se nostaa asuntojen hintoja ja vuokria lisäämällä kysyntää, koska osa alihintaisten tonttien arpajaisissa voittavista olisi muuten tyytynyt pienempään asuntoon.[5]

Sama ongelma on HITAS-asunnoissa ja kaikissa muissakin tuetuissa omistus- ja vuokra-asunnoissa.

Päälle tulevat jonotuskustannukset eli hyvinvointitappiot siitä, kun ihmiset eivät tee itselleen parhaita ratkaisuja vaan jäävät odottamaan epätodennäköistäkin voittoa kaupungin tonttiarpajaisissa tai vuokra-asuntojonoissa.

Sosiaaliturva nostaa asuntojen hintoja

Sosiaaliturva palkitsee erillään asumisesta, mikä lisää erillään asumista ja siten lisää asuntopulaa ja nostaa asuntojen hintoja. Esimerkiksi avo- tai aviopuolisoiden ja aikuisten lasten tukia vähentää yhdessä asuminen ja lisää erillään pysyminen tai erilleen muuttaminen. [6]

Kämppäkaverien ja kimppa-asuntojen valitsemisestakin ja muista järkevistä teoista rangaistaan pienentämällä tukia. Olisi parempi, jos tuet riippuisivat mahdollisimman vähän ihmisen valinnoista, jättäisivät köyhillekin valinnanvapauden käyttää sosiaaliturva tärkeimpinä pitämiinsä kohteisiin.

Korkea ja tiivis rakentaminen

Kaupunkitaloustieteen professori Heikki A. Loikkanen pitää ”älyttömänä” sitä, että korkeat talot ovat lähiöissä eivätkä Helsingin keskustassa.[32]

Tutkimusten mukaan tiiviimpi rakentaminen parantaisi palveluita ja edistäisi kuluttajien asemaa.[32]

Helsingin toimivuus kärsii korkeiden tornitalojen puutteesta. Eräät isot yritykset eivät voi sijoittua Helsinkiin vaikka tahtoisivat, koska isoja tiloja ei ole tarjolla sopivalla sijainnilla. [32]

Vuokra määräytyy asuntohintojen mukaan

Vapailla markkinoilla asunnon vuokraksi määräytyy kohtuullinen korko asunnon hinnalle. Asuntojen hinnat ja korkotaso siis määräävät vuokran. Asuntojen hinta määräytyy teoriassa pitkälti rakentamiskustannusten mukaan mutta käytännössä kunta rajoittaa rakentamisoikeutta kaavoituksella niin paljon, että ihmiset asuvat tarpeettoman ahtaasti ja kalliisti tarjonnan ollessa rajoitettua. Tästä syystä omistus- ja vuokra-asuntojen kysyntä vaikuttaa hintaan keinotekoisen paljon, kun tarjonta ei voi joustaa kunnolla.

Miksei kaavoiteta enemmän

Julkisen valinnan teorian mukaan keskitetyt eturyhmät voittavat politiikassa laajalle hajautuneen yleisen edun. Rakennusoikeuden eli lisäneliöiden kaavoittamista vastustavat mm. NIMBY-ryhmät, jotka koostuvat mm. alueella jo olevien asuntojen omistajista.

Heillä on vahva intressi lobata asuntojensa arvoa laskevaa rakentamista vastaan, esimerkiksi lähettää poliitikoille kannustuksia ja uhkauksia, seurata päätöksentekoa asiassaan ja huomioida toiminta äänestyskäyttäytymisessään. Hyöty asuntojen hintojen laskusta jakautuisi niin laajalle, että kellään meistä hyötyjistä ei ole vahvaa intressiä lobata jonkin tietyn alueen rakentamisen puolesta.

Keskimäärin ihmiset perheenjäseniin useammin kaipaavat yhteensä lisää kuin vähemmän asuintilaa, joten keskimäärin ihmiset voittaisivat. Lähinnä vain lapsettomat, pienempiin asuntoihin muuttoa suunnittelevat häviäisivät asuntojen halvetessa. Silti enemmistön kannattaa lobata oman asuntonsa ympäristön lisärakentamista vastaan vaikka muualle rakentaminen heitä auttaisikin vielä enemmän.

Ihmiset eivät myöskään täysin ymmärrä kaavoituksen vaikutusta asuntohintoihin ja sitä kautta vuokriin.

Lisätiedot viiteluetteloineen:
Asuminen (Liberalismi.net – yllä oleva artikkeli sisältää tästä valitut palat)