Niinistö: ei rahojamme taloutensa huonosti hoitaneille euromaille, Haavisto: rahat kreikoille ja markkinat sääntelyyn. Telepatia ja homeopatia.

Niinistö haluaa palata ”no bail out” -periaatteeseen: toisia euromaita ei saa tukea. Haavisto syventäisi liittovaltiota. Haavisto ei tiedä, toimivatko telepatia ja homeopatia. Taloustiedettä ymmärtämättömänä hän vastustaa jatkuvaa talouskasvua ympäristösyistä, vaikka vain talouskasvu voi mahdollistaa kansalaisten valmiuden sellaisiin haittaveroihin, joilla ympäristön tilaa saisi parannettua. Silti useimmat libertaristit ovat valitsemassa Haaviston.

Liberaalit Haaviston takana

Livenä ja Facebookissa libertaristit ja liberaalit kannattavat kuulemma yleensä Haavistoa 24.1. – 5.2.2012 pidettävällä presidentinvaalien toisella kierroksella. Niinistölläkin on jokunen kannattaja ja jotkut sanovat jättävänsä äänestämättä, koska kaikki ehdokkaat ovat sosialisteja. Tilanne oli sama 1. kierroksella: edes liittovaltiovastaisimmat liberaalit eivät maininneet Soinin nimeä.

Kansa on eri mieltä liberaalien kanssa: ensimmäistä vaalikierrosta seuraavina päivinä kansalaismielipide oli Niinistö 65 % – Haavisto 35 %.

Eivätkö sitten muut ehdokkaat ole vieläkin sosialistisempia kuin Niinistö? Edellä mainitun perusteella Haavisto ainakin on, Hesari arvioi hänet vasemmistolaiseksi ja ”Haavisto sanoi, että tuloerojen ei pitäisi antaa kasvaa”, vaikka liberaalit välittävät köyhien tulosta eivätkä tuloeroista ja libertaristit eivät tukisi lainkaan.

Moni libertaristi kuitenkin on innoissaan ajatuksesta, että homosta tulisi Suomen presidentti – sillä olisi vaikutusta asenteisiin. Vastaavia odotuksia asetettiin vuonna 2000 Haloseenkin, joka kuitenkin osoittautui konservatiiviseksi. Haavisto on varmasti ainakin Halosta arvoliberaalimpi, joskaan ero Niinistöön tuskin on suuri.

Muunlaisia selityksiä Haaviston liberaalisuosiolle on vaikea löytää. Hän on ehdokkaista arvoliberaalein mutta ei kovin arvoliberaali, eikä Niinistökään ole Suomen mittakaavassa merkittävän konservatiivinen vaan lähellä arvokeskustaa. Vuoden 2006 vaaleissa hänen vaalikonevastauksensa olivat jopa aavistuksen Halosen ja Vanhasen vastauksia arvoliberaalimpia, painotuksista riippuen.

Molemmat: homopareille samat oikeudet?

Lisäksi Niinistö katsoo rekisteröidyn parisuhteen nykyistä laajemmin oikeuksin riittävän homoille, kun taas liberaalit haluavat (avioliitto)lain olevan sama kaikille – kuten kansan enemmistökin. Toisaalta ”Jokaisen suomalaisen pitää olla tasa-arvoinen lain edessä. Siihen liittyvät korjattavat ongelmat ovat sukunimi- ja adoptiolaissa sekä eräiden tilasto- ja rekisteritietojen tunnisteissa.” Siis Niinistölle kyse on vain termistä ”avioliitto”, ja oikeuksien pitää olla täsmälleen samat? Liberaalit pääsääntöisesti vastustavat tällaistakin erottelua.

Ei ole luultavaa, että Niinistö jarruttaisi tulevaa sukupuolineutraalia avioliittolakia, kyse on symboliikasta, ja presidentille kuuluu vain ulkopolitiikka, joskin hänen puheillaan on vaikutusta myös talouteen ja sisäpolitiikkaan. Toisaalta voisi ajatella Niinistön suvaitsevaisuuspuheiden uppoavan konservatiiveihin paremmin kuin varovaisen Haaviston.

Ökypankkiiri Niinistö

Netissä kiertää Vasemmistoliiton kommunisti Reko Ravelan teksti, joissa Niinistö leimataan ”pankkiiriksi”. Niinistö oli 2003-2007 EU:n investointipankin (EIB) varapääjohtaja. Hän siis työskenteli valtioiden sosialistisessa siltarumpurahoittajassa, joka rakensi mm. Itä-Eurooppaan teitä, siltoja ym. Kyllähän moni oikeakin pankkiiri on kaivannut sosialistisia valtionapuja, mutta liberaalien silmissä tällainen sosialistitehtävä on pikemminkin miinus – paitsi että siinä voi oppia ymmärtämään taloutta paremmin.

Niinistö: ei rahansiirtoja euromaille, Haavisto: kylläpäs, ja johdannaiset ja markkinat kuriin

Pekka Haavisto: ”Euroalueesta pitää luoda syvempi poliittinen ja taloudellinen liitto.” (HS-vaalikoneessa)

Sauli Niinistö: ”Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tulee varmistaa kiristämällä valvontaa ja rangaistuksia.”

Haavisto: ”Pidän parhaana ratkaisumallin nykymuotoisen euroalueen säilymistä, jos maat kykenevät sopimaan yhteisistä pelisäännöistä, tarkemmasta valvonnasta ja sanktioista. Tämä edellyttää eurooppalaisen yhteistyön syvenemistä. Esimerkiksi epäterve verokilpailu maiden välillä on saatava kuriin, ja veroparatiiseista luovuttava. Pankkien ja rahoituslaitosten on kannettava ottamansa riskit, ja sääntelyn on lisäännyttävä mm. erilaisilla johdannaismarkkinoilla. Moraalikatoon taloudessa on puututtava. Vain tiiviimpi poliittinen yhteistyö estää vallan siirtymisen kokonaan markkinavoimille.”

Moraalikato johtuu sosialismista, mm. pelastuspaketeista (bail out): se tarkoittaa, että ihmiset muuttavat käytöstään, koska valtio kuittaa tappiot, epäterveelliset elintavat, matalat tulot ja muut osittain omista ratkaisuista seuraavat ikävyydet.

Sauli Niinistö: ”Euroalueen osalta on syytä palata juurille, mikä tarkoittaa mm. no bail out -periaatteen sekä terästetyn vakaussopimuksen täyttä palauttamista kunniaan.” HS 25.1.: ”no bail out” -periaatteen ”mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisen sektorin rahoitusvajeen vuoksi vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota”.

HS 25.1. jatkaa, että Haavisto ”auttaisi talousahdinkoon joutuneita jäsenmaita varauksettomammin kuin Niinistö” ja ”lähettäisi Niinistöä auliimmin maailmalle lisää sotilaita ja siviilejä kriisinhallintaan.” Kummankaan mielestä vientiä ei pidä edistää ihmisoikeuksien kustannuksella.

Rasismi ja positiivinen diskriminaatio

Molempien mielestä presidentin tulisi ottaa kantaa rasismia vastaan, mutta Haaviston mielestä pitäisi samalla vaatia vähemmistöjen aseman parantamista. Toisaalta Haavisto mainitsee erikseen tässä: ”3) sananvapauden puolustamisen ja 4) maahanmuuttokeskustelun tärkeyden – ja keskustelussa voi mielestäni esittää erilaisia mielipiteitä ilman vihapuhetta ja rasismia.” Samalla hän heittää keskusteluun Kanadan mallin (jossa pisteytetään maahanmuuttajaehdokkaat mm. ammatin ja sopeutumisedellytysten perusteella).

Niinistö hyväksyy positiivisen diskriminaation joissain tapauksissa, Haavisto tukee sitä jyrkimmin. Haavisto puhuisi ensimmäisenä köyhyydestä ja koulutuksesta, Niinistö syrjäytymisestä ja innovaatiopolitiikasta.

Haavisto vastustaa jatkuvaa talouskasvua

Ylen vaalikoneessa ”Maapallon pelastaminen vaatii luopumista jatkuvan talouskasvun tavoitteesta.” -väitteestä Haavisto on täysin samaa mieltä, Niinistö ”jokseenkin eri mieltä”. Molempien kommentit ovat aika keskinkertaisia, Niinistön: ”Väestönlisäys ja ilmastonmuutos ovat suurimmat uhat. Kestävän kehityksen talouskasvu luo edellytyksiä ympäristön tuhoutumisen ehkäisyyn.”

Haavisto myös kosiskelee degrowth-väkeä kysyttäessä talouskasvusta HS-koneessa: ”Se on hyvä tavoite, mutta vaikea saavuttaa. Pitää valmistautua pitkään hitaan kasvun aikaan” ja Niinistö: ”Se on välttämätöntä, kunhan myös ympäristö huomioidaan.” perustellen sitä hyvinvoinnin(valtion?) turvaamisella.

Talouskasvu on hyväksi ympäristölle

Talouskasvu on hyväksi ympäristölle. Viime vuosikymmeninä ympäristön tila on länsimaissa parantunut, Suomessakin kaupunki-ilma on paljon puhtaampaa, joki- ja hanavedet eivät enää ole myrkkyä kuten 1970-luvulla ja sosialismin tuottamat pahimmat happosateet ovat takana.

Useimpien liberaalien mielestä tarvitaan myös haittaveroja varmistamaan, että ympäristö paranee riittävästi talouden kasvaessa. Ilman talouskasvua ei ole toivoa siitä, että kansalaismielipide hyväksyisi läheskään yhtä suuria uhrauksia ympäristön hyväksi.

Arvoliberalismi ja samapalkkaisuus

Molemmat sentään puolustavat eutanasiaa ja ei-liian-haitallista parveketupakointia mutta he toivottaisivat ”Jumalan siunausta”.

Aborttilakia molemmat puolustavat – ilmeisesti tietämättä, että se ei salli aborttia kuin lääkärin katsoessa ”sosiaalisten syiden” tms. täyttyneen, ja lieventämättä aikarajojakaan.

Haavisto mainitsee talouskasvun kohdalla tasa-arvon ja samapalkkaisuuden tietämättä, että ainoa tiedossa oleva tuntipalkkalaskelma (Pauli Sumanen) antaa ymmärtää palkkatasa-arvon toteutuneen – mikä voi kuulostaa epäoikeudenmukaiselta,koska miehet tekevät vaarallisimmat ja raskaimmat työt ja uhraavat eniten työuriinsa, mutta ehkä naiset ovat lahjakkaampia.

”Presidentin on nykyistä tiukemmin vaadittava Kiinalta ihmisoikeuksien kunnioittamista, vaikka se haittaisi taloussuhteita”: Niinistö sanoo Halosen linjan olevan hyvä, Haavisto tiukentaisi linjaa.

Haavisto ei torju telepatiaa eikä homeopatiaa

Haaviston tieteellisen arvostelukyvyn heikkoutta kuvastaa, että hän ei tiedä, toimiiko telepatia. Skepsiksen vaalikoneessa homeopatian ”vaikea sanoa” -vastaus menee sentään osittain sen piikkiin, ettei hän tarkkaan tiedä, mitä homeopatia tarkoittaa, ja kansanparantajien ”vaikea sanoa” on osittain perusteltu: ”viisauksia, joille tiede on myöhemmin löytänyt järkeenkäyvän selityksen.”

Haavisto haluaisi kansalais- ja kuluttajajärjestöjen vaikuttavan enemmän julkisesti rahoitetun tutkimuksen painopisteisiin. Haavisto on ”jokseenkin eri mieltä” geeniruoan turvallisuudesta: ”ympäristökysymyksiä, joita ei tunneta riittävästi.”

Haaviston vastauksia:

F. Geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin
4. Jokseenkin eri mieltä
F: GMO-elintarvikkeiden tuottamiseen liittyy edelleen
ympäristökysymyksiä, joita ei tunneta riittävästi.

G. Ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole
3. Vaikea sanoa
G: Riippuu täysin kansanparantajasta. Kansanperinne on aina
kantanut mukanaan myös viisauksia, joille tiede on myöhemmin löytänyt
järkeenkäyvän selityksen. Tärkeää on molemminpuolinen kunnioittava
keskusteluyhteys tiedeyhteisön ja kansanparantajien kesken. Toivon
molemmilta uteliaisuutta.

I. Vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia
3. Vaikea sanoa

O. Telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa
3. Vaikea sanoa

P. Kansalais- ja kuluttajajärjestöjen ja muiden kansalaisten tarpeita edustavien yhteisöjen tulisi voida nykyistä enemmän vaikuttaa julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen painopisteisiin
2. Jokseenkin samaa mieltä

R. Ns. ilmastoskeptikot levittävät harhaanjohtavaa tietoa
3. Vaikea sanoa. ”Riippuu täysin ilmastoskeptikoista. Kaikkea pitää epäillä
ja kaikesta pitää voida keskustella. Mielipiteitään on hyvä tarkentaa,
jos siihen löytyy vahvat tieteelliset perustelut. Tämä koskee kaikkia
ilmastokeskustelun osapuolia.”

Muista asioista astrologiaa myöten Haavistolla oli järkevät vastaukset. Hän silti oli nettikommentaattorien mielestä tämän testin häviäjiä – muilla järkeviä vastauksia oli enemmän, jopa kielillä puhuva hurmoshenkinen kreationisti Sari Essayah oli paljon tieteellisempi.

Essayahin vaalikampanja olikin tuotteistamisen taidonnäytteitä: vaalitenttien perusteella häntä olisi jopa voinut luulla järkevimmäksi ehdokkaaksi. Paavo Väyrynen vastaavasti opetettiin pitämään väyrystely piilossa ja muillakin ehdokkailla oli havaittavissa särmien silottelua.

Tarkoittaako tämä kaikki, että liberaali ei voi äänestää Niinistöä eikä Haavistoa? Tarkoittaa, jos vaaleissa on tarjolla liberaalikin ehdokas, mutta näissä vaaleissa on valittava noista kahdesta, ja liberaalien äänet jakautuvat.

Lisätietoja:

  • Yllä olevat linkit
  • HS-vaalikone (paina oikealta ”Näytä kaikki kommentit”)
  • Presidentinvaalit 2012 (Liberalismi.net)
  • Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s