Monikulttuurisuus tarkoittaa etuoikeuksia ja rajoituksia eri ryhmille

Stanfordin filosofian tietosanakirjan mukaan monikulttuurisuus tarkoittaa eri oikeuksia eri ryhmille. Uskonnon perusteella myönnetään poikkeuksia laeista tai eri ryhmiin sovelletaan eri lakeja. Näin patriarkaaliset yhteisöt saavat naiset ja heikot tiukemmin otteeseensa ja henkilön ihmisoikeudet riippuvat hänen ryhmästään.

Stanford Encyclopaedia of Philosophyn (SEP) mukaan monikulttuurisuus/monikulturismi (multiculturalism) pitää suvaitsevaisuutta riittämättömänä ja vaatii siksi eri oikeuksia eri ryhmille. Esimerkiksi yksilöille myönnetään poikkeus yleisistä laeista uskonnon perusteella tai ryhmälle kokonaisuutena annetaan yhteinen oikeus kuten itsemääräämisoikeus. Jälkimmäinen on läheisessä liitossa nationalismin kanssa, SEP kertoo.

SEP: Ryhmän ”suojeleminen” voi myös lisätä ryhmän voimakkaiden jäsenten valtaa heikoimpiin, kuten toisinajattelijat, naiset, lapset ja seksuaalivähemmistöt. Feministit ovat arvostelleet sen voivan vahingoittaa ryhmän naisten oikeuksia.
Yritys suojella tiettyä kulttuuria voi etuoikeuttaa sen kulttuurin tietyn version ja siten estää sitä sopeutumasta muutoksiin. Filosofi Jeremy Waldronin mielestä on väärin, että yksilölle mahdollisten vaihtoehtojen pitäisi olla tietyn kulttuurin piiristä.

Monikulttuurisuus vai kulttuurien moneus?

Monikulttuurisuus ei siis tarkoita vain kulttuurien moneutta, monen kulttuurin rinnakkaiseloa vaan sitä, että näille on eri lait. Kun liberaali luulee puolustavansa ”monikulttuurisuutta”, hän yleensä vastustaa sitä ja puolustaa vain kulttuurien moneutta ja rinnakkaiseloa.

Monikulturismi on monikulttuurisuutta tavoitteleva ideologia. Monikulttuurisuuden vaihtoehto on, että kaikkien tulee noudattaa samoja lakeja. Liberaalit haluavat yleensä lait siinä määrin väljiksi, että ne eivät rajoita ihmisten oikeutta erilaisiin elämänmuotoihin, kunhan ihmisoikeudet ovat kaikille samat.

SEP on vasemmistonkin keskuudessa hyvin arvostettu akateeminen, vertaisarvioitu teos. Kyse ei siis ole breivikiläisestä määritelmästä.

Sosiaalinen luottamus

Harvardin valtiotieteen professori Robert D. Putnam tutki lähes vuosikymmenen ajan monikulttuurisuuden vaikutusta sosiaaliseen luottamukseen. Hän tutki 26 200 ihmistä 40 yhdysvaltalaisessa yhteisössä. Mitä moninaisempi yhteisö oli, sitä enemmän luottamus väheni. Ihmiset eivät luottaneet toisiinsa, instituutioihin, pormestariin eivätkä paikallislehteen.

Marko Hamilo

Toimittaja Marko Hamilo kirjoitti: ”multikulturalismihan on ristiriidassa yksilökeskeisen liberaalin demokratian kanssa. Multikulturalismi kritisoi yksilöiden yhdenvertaisiin oikeuksiin perustuvaa yhteiskuntajärjestystä ja haluaa korvata sen järjestelmällä, jossa on ryhmäjäsenyyteen perustuvia oikeuksia. Tästä ovat esimerkkinä erilaiset kiintiöt, positiivinen erityiskohtelu, yksilöiden oikeuksien alistaminen ryhmän oikeudelle alistaa yksilöitä, identiteettipolitiikan korostaminen yhteisten arvojen ja individualismin sijasta.” Hamilon mukaan http://plato.stanford.edu/entries/multiculturalism/ määrittelee asian.

Liberaalien kanta

Useimmat liberaalit katsovat monikulttuurisuuden olevan ihmisten oma asia. Moni katsoo liberalismin vastustavan kulttuurien ja muuttoliikkeen rajoituksia sekä valtion harjoittamaa assimilaatiota tai kulttuurinmuokkausta. He myös vastustavat useita totalitaarisia asioita, jotka SEP:n ja Hamilon mukaan kuuluvat monikulturalismi-ideologiaan.

Jotkut kuitenkin pitävät joidenkin maahanmuuttomuotojen uhkaavan ihmisoikeuksien demokraattista kannatusta tai toteutumista kadulla niin pahasti, että haluavat rajoittaa tai assimiloida niitä. Esimerkiksi Hollannissa homoseksuaalit pelkäävät vähiten assimiloitujen muslimien toistuvia väkivallantekoja ja -iskuja. Moni uskoo, että vapaassa yhteiskunnassa nykyistäkin eriytyneemmät kulttuurit tulevat rauhanomaisesti toimeen keskenään.

Monikulttuurisuus (L.net, sisältää viiteluettelon)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s