Mihin finanssimarkkinoita tarvitaan?

Ilman finanssimarkkinoita tärkeimmät yritykset jäisivät usein perustamatta tai kasvattamatta suuria ihmismääriä palveleviksi. Enkeli- ja pääomasijoittajat jäisivät pois, osakeanteihin ei kannattaisi osallistua, yritykset eivät voisi syntyä, kasvaa ja laajeta, paitsi rikkaiden yritykset. Eivät kaikki loistoidean saaneet ole rikkaita. Tarvitaan markkinat, joilla voi myydä vanhojakin osakkeita. Finanssimarkkinoiden kehittyneisyys lisää talouskasvua ja lieventää taantumia.

Tärkeimmät yritykset jäisivät usein perustamatta, ellei olisi finanssimarkkinoita, joilta perustaja voisi sitten rahastaa yrityksensä, kun on kasvattanut sen hyvin arvokkaaksi.

Emme me pieniä rahojamme osakkeisiin sijoittavat sijoittaisi, ellei olisi finanssimarkkinoita, joilla voimme milloin tahansa taas muuttaa ne rahat käteiseksi oikeaan hintaan.

Enkelisijoittajat ja pääomasijoittajat eivät tulisi avuksi yrityksiin, tuomalla tarvittavan rahoituksen, osaamisen ja neuvot toiminnan ja strategian parantamiseen, ellei olisi finanssimarkkinoita, joilta sitten rahastaa tuottamansa hyöty myymällä arvoaan kasvattaneet osakkeet.

Mutta eihän spekulantteja tarvita?

Jokainen, joka sijoittaa riskiin, spekuloi tulevalla arvolla tai hyödyllä. Riskiä on osakkeissa, asunnoissa, oikeastaan kestokulutushyödykkeissäkin. Puhtainta spekulaatiota on sijoitus kultaan tai taiteeseen.

Spekulaatio vähentää hintojen heilahtelua ja saa hinnat tarkemmin kuvaamaan nykyistä ja tulevaa niukkuutta, mikä ohjaa tuotannon ja kulutuksen kestävämmälle tasolle aikaisemmin.

Vasemmistolaisen Paul Krugmanin mukaan spekulaatio voi myös aikaistaa valtioiden kestämättömästä finanssipolitiikasta johtuvien kuplien puhkeamista. Tällöin tuho jää pienemmäksi ja korjausliikkeet tehdään aikaisemmin. Spekulaation uhka voi jo ennalta ehkäistä valtioiden ja yritysten kestämätöntä velkaantumista.

Jos ammattispekuloijia ei olisi, en ehkä voisi myydä osakkeitani reiluun hintaan silloin, kun tarvitsen rahani. Minun pitäisi joko myydä ne suurella alennuksella saadakseni jonkun ostamaan tai odottaa pitkä aika, että joku sattuisi tarvitsemaan juuri sen yhtiön osakkeita. Ammattispekuloijat ostavat aina, kun joku myy vähänkin alle osakkeiden arvon, ja myyvät aina, kun joku maksaa vähänkin yli.

Spekulantit tuottavat hintakuplia?

2000-luvulla väitettiin, että spekulantit tuottivat raaka-aineiden ja öljyn hintakuplat. Paul Krugman kirjoitti, että tämä ei ole totta. Jos hinta olisi yli tuotannon ja kulutuksen määräämän tasapainohinnan, se painaisi kulutuksen tuotannon alle. Tilastojen mukaan kuitenkin asia oli päinvastoin: kulutus ylitti tuotannon ja varastot hupenivat. Tämä todisti, että spekulantit eivät paisuttaneet vaan jarruttivat kuplaa, myivät enemmän kuin tuotettiin, koska pitivät hintaa korkeana.

Sittemmin talouskasvubuumi vaihtui pitkään taantumaan ja öljyn ja ruuan hinnat ovatkin laskeneet huomattavasti.

Mitkä sitten ovat parhaat argumentit spekulointia vastaan?

1. Joskus markkinoilla voi olla liikaa tyhmiä ihmisiä maksamassa huumassa ylihintaa osakkeista tai muista varoista. Näin voi tulla kupla.

Moni tutkija on mielestään osoittanut, että tällaista ei tapahdu, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole. Virheitä ainakin tapahtuu. Toisaalta juuri silloin spekulanttien kannattaa korjata ne virheet, koska se tuottaa voittoa.

Markkinahinta on yleensä paras mahdollinen arvio siitä, mikä on jonkin varan oikea arvo. Tutkimusten mukaan mikään yliopisto tai muukaan taho ei tunnu pystyneen toistuvasti ennustamaan oikeaa arvoa markkinahintaa paremmin, esimerkiksi kuplia oikein, paitsi sattumalta.

Joskus joku voi pitää jotain hintaa liian matalana. Silloin hänen kannattaa ostaa kyseista arvopaperia tai hyödykettä. Kun alihinta vähitellen käy muillekin ilmeiseksi, hinta nousee ja hän voi myydä sijoituksensa suurella voitolla.

Vastaavasti ylihintaista asiaa kannattaa myydä tai shortata (”lyhyeksimyydä”). Tämä spekulaatio osaltaan myös lisää tarjontaa ja siten auttaa korjaamaan hintaa alemmas. Näin spekulantit korjaavat hinnat oikeiksi.

Joillain markkinoilla, esimerkiksi asuntomarkkinoilla, kaupankäyntikustannukset ovat niin korkeinta, että ammattilaisten on vaikeampi spekuloida niillä. Niinpä sellaisilla markkinoilla irrationaalisia kuplia ja kuoppia syntynee helpommin. Asian voi korjata poistamalla kaupankäyntiverot, kuten asuntokaupan leimaveron, Tobinin veron ja muut transaktioverot.

Kyllä, Tobinin veron kaltaisia transaktioveroja on ollut, esimerkiksi Ruotsin finanssikauppavero, joka oli niin haitallinen, että jopa poliitikot ymmärsivät vähitellen lakkauttaa sen. Ja vasemmistolainen James Tobin vastusti Attacia.

2. Hyvinvoinnillemme on tärkeää, että on toimivat finanssimarkkinat ja niillä paljon neroja. Mutta ehkä niillä on jo liikaa neroja?

Ei voi täysin sulkea pois mahdollisuutta, että finanssimarkkinoille tai esimerkiksi tehottomiin ei-ketjuravintoloihin olisi saatu houkuteltua tehottoman paljon tai liian hyvää työvoimaa. Joku voi väittää, että finanssimarkkinoilla on myös lähes nollasummapelityötä enemmän kuin muilla aloilla ja siksi vapaat markkinat kohdentavat sinne liian suuren osan työvoimasta. Voi olla myös päinvastoin. Tästä ei tunnu olevan yksimielisyyttä.

Kokemukset siitä, että valtio päättää, mille aloille ihmiset työllistyvät, ovat silti niin paljon huonompia kuin kokemukset vapaasta maailmasta. Jopa heti vuoden 2008 romahduksen jälkeen yhdysvaltalaiset olivat tavattomasti rikkaampia kuin ihmiset maailman top 80 % sosialistisimmissa maissa. Täydellistä maailmaa ei ole, ja valtioiden yritykset säännellä maailmaa paremmaksi, kuin vapaat markkinat tuottaisivat, ovat yleensä aiheuttaneet haittaa enemmän kuin hyötyä, sekä taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille että vähitellen myös ihmisoikeuksille, kun valtion ote ihmisten vapaaseen toimintaan on kiristynyt ja tullut hyväksytymmäksi.

Finanssimarkkinat vähentävät heilahteluja ja lisäävät talouskasvua

Finanssimarkkinoiden kehittyneisyyden on myös todistettu olevan tärkeää talouskasvulle ja suhdannevaihtelujen lieventämiselle, vaikka lehtiä lukemalla voisi luulla päinvastoin. Ennen heilahtelut olivat vielä pahempia. Sosialistisimmissa maissa ne heilahtelut tosin tarkoittivat lukemattomia nälkäkuolemia.

Tutkija eivät löytäneet olosuhteita, joissa liberalisointi lisäisi heilahtelua. Vapaammat arvopaperimarkkinat näyttävät lieventävän tuotantosokkien vaikutusta kulutukseen sen lisäksi että ne mahdollistavat tehokkaamman riskinjakamisen. Ulkomaisen pääoman vapaammat liikkeet laimentavat heilahteluja eri maiden kesken. Arvopaperimarkkinoiden (equity market) vapauttaminen myös lisää kasvua. Tämä tulos kattaa erilaiset taloudelliset ja hallinnolliset kehitysasteet, joskin hyödyt olivat suurimmat maissa, joissa oli hyvä omaisuudensuoja, kuten Suomessa.

Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi: ”finanssimarkkinoiden globalisaatio – kansainvälisten finanssitransaktioiden liberalisointi ja sääntelyn purkaminen – ovat tärkeällä tavalla edesauttaneet kehitysmaiden ja kehittyvien markkinoiden taloudellisia edistysaskelia”.

Varhaisin kuuluisa spekulantti oli filosofi Thales, yksi antiikin seitsemästä viisaasta, joka spekuloi öljypuristamo-optioilla ennustettuaan hyvän oliivisadon, osoittaakseen, että filosofialla voi rikastua.

Artikkelin faktoja ja lisätietoja lähdeviitteineen:

  • Spekulaatio vähentää hintapiikkejä ja säästää oikean määrän raaka-aineita tuleville ajoille
        lisätiedot ja lähdeviitteet: Spekulaatio

  • Finanssimarkkinoiden vapauttaminen lisää kasvua ja vakautta
        lisätiedot ja lähdeviitteet: Finanssimarkkinat

  • 6 kommenttia artikkeliin ”Mihin finanssimarkkinoita tarvitaan?

    1. En tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan finanssimarkkinoilla, mutta jos se tarkoittaa pörssiä, niin startupit ei kyllä listaudu pörssiin. Pörsissä on melko suuret liikevaihtorajatkin. Erityisesti enkelisijoittajat eivät sijoita pörssin kautta

      Tykkää

      • Kasvuyrityksen idea on tuottaa niin paljon lisäarvoa kuluttajille, että sen arvo nousee korkeaksi ja se voidaan myydä finanssimarkkinoille. Joskus pörssikin hoitaa sitä virkaa. Pääoma- ja enkelisijoittajien tavoitteena on usein pörssilistautuminen ja melkein aina muulloinkin omistuksensa rahastaminen isommalla summalla finanssimarkkinoilta.

        Tykkää

    2. ** Pienyrittäjät ja finanssimarkkinat **

      Esi-isäni teki kesäisin töitä pelloilla, mutta talvisin pellot olivat jäässä. Niinpä hän käytti talvet aseiden tekemiseen, siihen aikaan ne olivat suusta ladattavia nallilukkoisia kiväärejä. Teiden avauduttua hän myi aseet ja totesi ansaitsevansa aseilla paremmin kuin maatyöllä.

      Niin hän teki suuren valinnan: myi maatilansa ja muutti kaupunkiin. Hänen perustamansa asekauppa (alunperin myös asepaja) toimii yhä eri yrittäjän voimin. Isi-isäni ei tarvinnut finanssimarkkinoilta rahoitusta yrityksensä perustamiseen, kuten eivät muutkaan asekauppiaat muissa kaupungeissa. He tarvitsivat vain asiakkaita, ja heitä riitti, kun tuliaseet kehittyivät kaikessa paremmaksi kuin varsijouset.

      ** Samoihin aikoihin Yhdysvaltain sisällissota synnytti maailmanmitan finassimarkkinat **

      Unionin armeijaa kasvatettiin veronmaksajien rahoilla ja valtion velalla. Äkillinen asekaupan kasvu sai asetehtailijat laajentamaan tuotantoaan, mutta siihen he tarvitsivat finanssimarkkinoita. Atlantin toiselta puolelta virtasi sijoittajien rahoja sodan molempien osapuolten asetehtaille.

      Näin syntyi presidentti Eisenhowerin parjaama ”aseteollinen kompleksi”, jossa asetehtailijat, finanssimarkkinat ja poliitikot muodostavat epäpyhän kolmiyhteyden. Finanssimarkkinat ja niiden rahoittamat teollisuushaarat toimivat yhdessä vaikuttaakseen poliitikkoihin vaalirahoituksella.

      Yhdysvaltojen demokratia on rahan vallan vuoksi kyseenalainen ja siten myös USA:n talous äärimäisen epävakaa. Esimerkiksi SEC (United States Securities and Exchange Commission) ei yritä tosissaan estää väärinkäytöksiä, jotka johtivat esimerkiksi subprime-kriisiin. Lisäksi poliitikot yrittävät aikaansaada ihmisoikeuksia sortavia kauppasopimuksia, kuten WTO, TPP ja TTIP.

      Terveisin,

      Nikke

      Tykkää

      • Tämä on vähän kuin kirjoittaisit, että finanssimarkkinat auttoivat maailman niin rikkaaksi, että eräässäkin tehtaassa oli kymmenkerroksinen laatikkopino myytäviä tuotteita ja ylin laatikko putosi Petterin päähän. Ilman finanssimarkkinoita koko tehdasta ei olisi ollut ja Petteri ei olisi kuollut.

        Se, että finanssimarkkinat ovat mahdollistaneet maailman rikastumisen ja siksi teollisten kompleksienkin luomisen, ei kokonaisuutena ole ihmisille tai vapaudelle paha vaan hyvä asia. Kaikesta, vaurastumisestakin, löytää tietysti pahaa, jos välttämättä haluaa.

        Mitä kapitalistisempi maa, sen vähemmän korruptoitunut. Tästä on hyvin vahvat todisteet. Korrelaatio on 71 % eikä 100 %, joten pieniä poikkeuksia sekaan mahtuu, mutta pääsääntö on tuo. http://liberalismi.net/wiki/Korruptio

        Kapitalismi edistää myös ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia (Democracy Score -mittarilla mitattuna). Vapaa markkinatalous luo rauhaa ja ehkäisee konflikteja tehokkaammin kuin demokratia, ihmisoikeudet tai hyvä hallinto. NTNU:n valtio-opin professori Indra de Soysan mukaan teoreetikot ovat esittäneet vastaavaa kolmattasataa vuotta, mutta nyt Norjan NTNU-yliopiston ja Oslon kansainvälisen rauhaninstituutin (PRIO) analysoimat empiiriset tosiasiat ovat vahvistaneet johtopäätökset. http://liberalismi.net/wiki/Taloudellinen_vapaus

        On turhaa yrittää kehitellä tuollaisia yksittäisiä esimerkkejä, koska tietysti kaikesta löytyy poikkeuksia. Olennaista ovat ne pääsäännöt, jotka tieteessä on tosiksi osoitettu.

        Tykkää

        • Liberalistit on pitkään yrittäneet omia taloustieteen ja perustella sillä aatteensa välttämättömyyden.

          Esimerkkini Yhdysvaltain sisällissodasta ja sen merkityksestä finanssimarkkinoiden evoluutiolle, ja sen mukana syntyneen rahan vallan nousulle on tarkoitettu tiivistämään näiden ilmiöiden lyhyt historia.

          Liberalistien keskeinen väite on, että demokratia on enemmistön mielivaltaa yksilöön nähden. Kuitenkin kaikki kokemukset talouskriiseistä todistaa, että rahan valta on nopeimmin harvoille keskittyvää valtaa, ja samalla se saa nopeimmin aikaan isoimmat kriisit.

          Kriisien ratkaisemiseen tarvitaan sitten demokraattisesti valittujen poliitikkojen toimia. Entä jos heidän vaalimenestys olisi hankittu vaalirahoituksella? Kenelle he sitten olisi lojaaleja? Historia on täynnä surullisia tarinoita harvoista vahvoista miehistä vallankäyttäjien takana.

          Terveisin,

          Nikke

          Tykkää

        • Valtiovalta on vaarallista, mutta mitä vähemmän valtaa perustuslaki valtiolle sallii, sitä vähemmän vaarallista se on. Siksi meillä kapitalistisimmissa maissa kansalaisten ihmisoikeudet ovat parhaassa turvassa, tämä on kiistatta osoitettu tutkimuksen tasolla. Nettikirjoittelijan yksittäinen argumentti ei sitä muuta miksikään, argumentteja on äärettömästi.

          Eniten valtaa ihmisillä on toisiin ei-kapitalistisissa maissa, pelottavan paljon.

          Lamat on ratkottu markkinoiden toimin ennen kuin valtiot ottivat tehtäväkseen ratkoa niitä. Jo silloin ennen kapitalismi tuotti enemmän hyvinvointia ja ihmisoikeuksia kuin vaihtoehdot.

          Tykkää

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

    w

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s