Tel-yhtiöt tuhlaavat rahamme ay-pomojen palkkioihin, ylihintaisiin kiinteistökauppoihin luottamushenkilöittensä ja lähipiirinsä asiakkaiden kanssa sekä muuhun tehottomuuteen. Tiedotusvälineet ovat tästä lähes yksimielisiä. Sosialisointi poistaisi ongelman.
On vaikea löytää tiedotusvälinettä tai taloustoimittajaa, jonka mielestä työeläkejärjestelmämme ei olisi korruptoitunut. Wahlroosin mukaan työeläkeyhtiöt eivät nytkään oikeasti toimi markkinataloudessa tai edes kilpailussa eivätkä ole ”yksityisiä”. Esityksensä Wahlroos teki jo vuonna 2003, ja sittemmin sosialisointia ovat kannattaneet muutkin, kuten Osmo Soininvaara.
Tietysti Wahlroos saattaisi pitää vieläkin parempana Ruotsin mallia, jossa työntekijä voi itse valita sijoituskohteensa, tai libertaaria mallia, jossa hän voi myös valita, paljonko säästää. Toisaalta Wahlroos kannattaa hyvinvointivaltiota ja on tehnyt useita vasemmistolaisia aloitteita. Jääkiekkomaajoukkueen kapteeni Valtteri Filppula oli pitkään Wahlroosin sisarentyttären avomies.
Laki takaa ay-pomoille vähintään kolmanneksen ja EK:lle kuudenneksen työeläkeyhtiöiden hallituspaikoista. Savon Sanomat puolusti Suomen Yrittäjien aloitetta, että myös pk-yrittäjät ja liittoihin kuulumattomat palkansaajat saisivat edustuksen. Laki määrää nämäkin maksamaan työeläkemaksuja yhtiöille. 40 % työntekijöistä ei kuulu ammattiliittoihin, ja vain vähemmistön työnantaja kuuluu EK:n piiriin.
Rahaa puolueille, hallitusten jäsenille ja lähipiirin asiakashankintaan
Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen, entinen Sdp:n puoluesihteeri, jakoi työeläkevakuutusyhtiön rahaa Sdp:lle, Keskustalle ja Kokoomukselle vuoteen 2008 asti. Sen jälkeenkin Varma ja melkein kaikki muutkin tel-yhtiöt ovat jakaneet rahojamme puolueille mm. seminaarilippuja ostamalla.
Vuoden 2013 hovioikeuden tuomion mukaan Varma hankki vuonna 2006 CR-Keskus Oy:n asiakkaakseen maksamalla 3,5-kertaisen ylihinnan tämän toimitiloista. Sijoituksen tuotto oli surkea. Suomen Kuvalehti arveli työeläkeyhtiöden tekevän kymmenittäin samantapaisia kauppoja joka vuosi. Helsingin Sanomat valittaa Finanssivalvonnan salaavan tiedot näistä kaupoista ja työhyvinvointirahojen vastaavasta käytöstä ja siten tekevän julkisen valvonnan mahdottomaksi. Satoja miljoonia euroja rahojamme käytetään liiketoimiin uusien asiakkaiden saamiseksi.
Savon Sanomien mukaan työeläkeyhtiö Ilmarinen osti Finnairin pääjohtaja Mika Vehviläisen kalliin asunnon ylihintaan vuonna 2011, kun se ei ollut mennyt kaupaksi. Finnair on Ilmarisen suurasiakas. Päätöksen hyväksynyt Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas oli valtionyhtiö Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Vehviläinen istui Ilmarisen hallintoneuvostossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila moitti kauppaa ja vaati selvitystä vastaavista kaupoista työeläkevaroilla. Hän myös kieltäisi eläkeyhtiöiden johdon toimimisen pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Jo vuonna 2003 Björn Wahlroos sanoi, että työeläkeyhtiöt maksavat ylihintaa kiinteistöistä saadakseen vastapalvelukseksi asiakkuuksia. Hän ihmetteli, miksi viranomaiset eivät puutu asiaan, vaikka se oli yleisesti tiedossa. Wahlroos johti Sampoa, jonka leiriin kuuluu suurin työeläkeyhtiö Varma (tuolloinen Varma-Sampo). Epäitsekäs filantrooppi Wahlroos on ennenkin puhunut omaa etuaan vastaan ihmiskunnan puolesta. Hänhän vastustaa maataloustukiakin, joiden suurimpia saajia on.
Työhyvinvointirahat asiakkaiden kalasteluun
Koska työeläkemaksut perustuvat lakiin, normaali hintakilpailu eläkeyhtiöiden välillä ei toimi, Helsingin Sanomat on todennut. Tyky-rahoja käytetäänkin asiakkaiden kalasteluun, vaikka Finanssivalvonnan mukaan ne pitäisi käyttää korkeaan työttömyyseläkeriskiin puuttumiseen. Esimerkiksi Varma tarjosi Raha-automaattiyhdistykselle 755 000 euroa asiakkuudesta, vaikka RAY:n työntekijät ovat keskimäärin 35-vuotiaita, usein opiskelijoita.
Finanssivalvonnan mukaan vakuutusryhmittymät ”ostavat” itselleen asiakkaita työeläkeyhtiöiden työhyvinvointirahoilla. Fiva on huomattanut epäkohdasta vuodesta toiseen. Rahaa luvataan vastineeksi ryhmittymän kokonaisasiakkuudesta. Työhyvinvointirahojen jako onkin keskittynyt esimerkiksi 5-6 prosentille Ilmarisen ja Varman asiakkaita, vaikka kaikki asiakkaat joutuvat maksamaan niitä samassa suhteessa. Helsingin Sanomien julkistamassa viestissä tarjous työhyvinvointirahoista kytkettiin suoraan yrityksen ryhtymiseen kokonaisasiakkaaksi.
Alhaiset tuotot nostavat työeläkemaksuja
Prosenttiyksikkö vaje työeläkevarojen sijoitusten tuotossa vastaa kahta prosenttiyksikön korotusta työntekijöiden pakolliseen eläkemaksuun. Väärinkäytökset, työmarkkinajärjestöjen johtama hallinto, omistamaton raha ja kilpailun kieltäminen ovat syinä heikkoihin tuottoihin.
Työeläkeyhtiöt käyttävät työeläkerahoja myös sponsoroimaan teatteria, oopperaa ja jalkapalloa. Palkkioksi näiden alojen järjestöt valitsevat johtoonsa työeläkeyhtiöiden johtoa, kuten 2016 olympiakomitean puheenjohtajaksi valittu Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Apina salkunhoitajana olisi poistanut eläkepommin
Työeläkeyhtiöiden heikkojen tuottojen vuoksi vuonna 2011 ETK:n työryhmä esitti reaalituottotavoitteen pudottamista 4 prosentista 3,5 prosenttiin. Esimerkiksi Ilmarinen kertoi tuottonsa olleen vuodesta 1997 asti keskimäärin vain 3,6 prosenttia.
Vuonna 2016 ETK uhkasi eläkemaksujen nousevan 24,4 prosentista 28 prosenttiin, koska kymmenen vuoden reaaliset sijoitustuotot ovat jääneet 2,8 prosenttiin tavoitellun 3,5 prosentin sijaan.
Apina olisi saanut noin 7 %:n reaalituoton kumpanakin jaksona sijoittamalla maailman osakeindeksiin (MSCI). Ehkä valtio ei yllä apinan tasolle mutta sekin päihittäisi ay-pomojen hallitsemat eläkeyhtiöt.
Vapaasana.net 