USA:n palkat ovat nousseet yli puolella vuodesta 1970, reaalisesti, lähinnä luontaisedut, kuten terveysvakuutus. Nimellisesti tuottavuus on noussut aika samaan tahtiin. Palkkojen reaalista eroa tuottavuuteen on syntynyt lähinnä siitä, että tuotettujen tuotteiden hinta on noussut paljon hitaammin kuin yhdysvaltalaisten kuluttamien tuotteiden. Voitot ovat nousseet vain hieman.
Palkkojen nousu on ollut enimmäkseen luontaisetujen kasvua, mm. terveysvakuutusten. Ilman luontaisetujakin palkat ovat nousseet jo parikymmentä vuotta, niiden kanssa koko ajan tasaisesti, reaalisesti eli inflaatiota nopeammin.
Tuottavuuden kasvu on näennäisesti ollut nopeampaa kuin palkkojen kasvu. Tämä selittyy melkein kokonaan sillä, että tuottavuus jaetaan BKT-deflaattorilla eli tuotannon arvoindeksillä. Kuluttajahinnat ovat nousseet neljänneksen nopeammin kuin tuotannon arvo. Öljykriisit tuottivat suuren osan erosta. Jos yhdysvaltalaiset kuluttaisivat samantapaisia tuotteita kuin tuottavat, reaalipalkat olisivat nousseet vielä neljänneksen enemmänkin.
Automaation ja sen aikaansaaman tuottavuuserojen kasvun merkitys on toissijainen, samoin globalisaation.
Voittojen osuus kansantuotteesta oli 1970-luvulla 9-12 % ja nyt 13 %, joten se ei paljon selitä.
Ekonomisti Roger Wessmanin blogaus USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu kertoo tästä tarkemmin, kuvaajien kera.
Nyt rikkaat tekevät työt
Yllä puhutaan ei-esimiesten palkoista. Ne siis ovat nousseet reaalisesti yli puolella tai neljänneksen sitäkin enemmän, jos käytetään tuontantohintaindeksiä. Esimiesten palkat ovat nousseet vieläkin nopeammin, joten niiden kanssa nousu olisi suurempi.
Ehkä esimiehet valikoituvat nykyään paremmin, ovat pätevämpiä ja heistä otetaan enemmän irti. Työaikaerot ovatkin kasvaneet: matalatuloiset ovat vähentäneet työtuntejaan, kun vähemmälläkin pärjää.
Leppoistamispropaganda ja kulutuskritiikki ovat saaneet monia vähentämään työtuntejaan, samoin videopelit ja some, jotka tekevät vapaa-ajasta arvokkaampaa ilman rahaakin. USA:n köyhin kymmenys on saanut 14 tuntia lisää vapaa-aikaa viikossa vuodesta 1965. Rikkaimman prosentin työtunnit ovat lisääntyneet huomattavan korkeiksi ja muiden vähentyneet.
Siksikin rikkaat maksavat verot: verotetuin 1 % maksaa yhteisistä kuluista enemmän kuin köyhin 95 %, Suomessakin rikkain prosentti maksaa veroja enemmän kuin köyhin puolisko tulonsaajista, paljon suuremman osan tuloistaankin. (lisää artikkelissa Tuloerot)