Nature HB: Ihmiset kannattavat tuloeroja oikeudenmukaisuuden vuoksi

Nature HB: yksikään tutkimus ei osoita ihmisten vastustavan tuloeroja mutta moni osoittaa heidän kannattavan niitä, jo pikkulapsina. He haluavat palkita vaivasta, taidosta ja onnesta. Ihmisten ihanneyhteiskunnassa vaurain viidennes omistaisi 50 kertaa niin paljon kuin köyhin. Neuvostoliitossa tasajako herätti vihaa. Tuloerojen suosiminen mahdollisti ihmislajille tehokkaan yhteistyön. Eläimetkin hyväksyvät kokeissa tuloerot mutteivät sitä, että palkkio ei vastaa…

Johtajan palkka saa olla 300 alaisen palkka

Jos johtajien korkeat palkat kiellettäisiin, tuulisimmille paikoille ei saisi houkuteltua pätevimpiä johtajia. Moni yritys turhaan sortuisi tai menettäisi mahdollisuuden tuottaa ihmiskunnalle läpimurtoja. Huono-osaisimmat työntekijät saisivat potkut, jotta johtajan palkka ei näyttäisi niin suurelta.

Steve Jobsin oikeudenmukainen palkka olisi ollut miljardeja

Jobs teki Applen tyhjästä maailman arvokkaimmaksi yritykseksi, 800 miljardiin euroon. Hänen ansiostaan maailma sai älypuhelimen, hiiri-ikkuna-käyttöliittymän, podsoittimet, laserkirjoittimet ja paljon muuta aiemmin ja ne kehittyivät nopeammin kuin ilman häntä. Windows, Samsung ja muut olisivat paljon surkeampia kilpailun puutteessa. Olemme hänelle velkaa biljoonia euroja. Moni muukin ansaitsee miljoonapalkan.

Hesari – Suomi-sanakirja

Budjetti kaventaa tuloeroja miljardeilla, HS: ”kasvattaa tuloeroja”, koska viimevuotinen kavensi aavistuksen enemmän. Hesarikielen ”Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille” tarkoittaa: ”Ottaa rikkailta ja antaa köyhille hieman vähemmän kuin viime vuonna mutta yhä miljardeja.” Hesarikielen: ”Köyhän veroprosentti on korkeampi kuin rikkaan” on tyhjää puhetta: köyhän veroprosentti on yleensä negatiivinen, kun tulonsiirrot lasketaan. Vain nettoverolla on merkitystä. On…

USA:n palkat nousseet yli puolella

USA:n palkat ovat nousseet yli puolella vuodesta 1970, reaalisesti, lähinnä luontaisedut, kuten terveysvakuutus. Nimellisesti tuottavuus on noussut aika samaan tahtiin. Palkkojen reaalista eroa tuottavuuteen on syntynyt lähinnä siitä, että tuotettujen tuotteiden hinta on noussut paljon hitaammin kuin yhdysvaltalaisten kuluttamien tuotteiden. Voitot ovat nousseet vain hieman.

Pääomatulonsaajat rahoittavat kuntapalveluita eniten

Tuhat eniten pääomatuloa saanutta maksoivat veroja 0,6 miljoonaa euroa henkeä kohden vuonna 2015, suurimmat ansiotulonsaajat vastaavasti 0,4 miljoonaa, 17 % enemmän kuin 2014. Useimmat eivät maksa samaa koko elämässään vaan kuluttavat näitä rahoja enemmän kuin maksavat. Hyvätuloisin 0,66 % maksaa 20 % ansiotuloveroista. Myös kuntapalvelut rahoitetaan näillä varoilla valtionosuuksien kautta, ja valtion kunnilta ja kuntalaisilta perimät verot ja sivukulut olisivat paljon korkeampia ilman pääomatulonsaajien panosta.

Elämme suurituloisten siivellä

Saadessaan miljoonan netto-osinkoja yrittäjä on usein maksanut veroja 20 miljoonaa, työntekijöille ja alihankkijoille yli 10 miljoonaa ja tuottanut 30 miljoonaa kuluttajan ylijäämää. Hyväpalkkaisin 11 % maksoi 45 % suorista veroista, matalapalkkaisin puolisko eli näiden rahoilla. Silti Hesari valittaa sivun verran, että pääomatulonsaaja ei maksa kunnalle veroja. Hän maksaa kiinteistöveroa, yleensä paljon. Vaikkei maksaisi, hän on silti maksanut veroja monta kertaa enemmän kuin käyttänyt julkisia palveluita, ja me muut elämme hänen siivellään. Artikkeli oli halpaa klikkausjournalismia.

Pikettyn lait ovat pielessä ja hyödyttömiä, instituutiot luova epätasa-arvon, ei tuotto miinus kasvu

MIT:n ja Harvardin professorit Daron Acemoglu ja James A. Robinson osoittivat Ruotsin ja Etelä-Afrikan taloushistorioiden avulla, että sosiaaliset erot riippuvat paljon enemmän institutionaalisista tekijöistä kuin Thomas Pikettyn korostamista tekijöistä kuten tuoton ja talouskasvun erosta. Professorien mukaan Pikettyn ”lait” ovat hyödyttömiä menneen ymmärtämisessä ja tulevaisuuden ennustamisessa. Eri maiden datojen vertailu osoittaa, että myöskään Pikettyn korostama ylimmän 1 %:n tulo-osuus ei näytä riippuvan tuoton ja kasvun erosta. Professorit toteavat Pikettyn tehneen saman virheen kuin Malthus, Ricardo ja Pikettyn jäljittelemä Marx: hän ei ottanut huomioon instituutioiden ja teknologian vaikutusta.