Jos johtajien korkeat palkat kiellettäisiin, tuulisimmille paikoille ei saisi houkuteltua pätevimpiä johtajia. Moni yritys turhaan sortuisi tai menettäisi mahdollisuuden tuottaa ihmiskunnalle läpimurtoja. Huono-osaisimmat työntekijät saisivat potkut, jotta johtajan palkka ei näyttäisi niin suurelta.
Jobs teki Applen tyhjästä maailman arvokkaimmaksi yritykseksi, 800 miljardiin euroon. Hänen ansiostaan maailma sai älypuhelimen, hiiri-ikkuna-käyttöliittymän, podsoittimet, laserkirjoittimet ja paljon muuta aiemmin ja ne kehittyivät nopeammin kuin ilman häntä. Windows, Samsung ja muut olisivat paljon surkeampia kilpailun puutteessa. Olemme hänelle velkaa biljoonia euroja. Moni muukin ansaitsee miljoonapalkan.
USA:n palkat ovat nousseet yli puolella vuodesta 1970, reaalisesti, lähinnä luontaisedut, kuten terveysvakuutus. Nimellisesti tuottavuus on noussut aika samaan tahtiin. Palkkojen reaalista eroa tuottavuuteen on syntynyt lähinnä siitä, että tuotettujen tuotteiden hinta on noussut paljon hitaammin kuin yhdysvaltalaisten kuluttamien tuotteiden. Voitot ovat nousseet vain hieman.
Helsinki antaa rakentaa niin vähän asuntoja, että vuokrataso nousee palkkatason tuntumaan. Vasemmisto ei silti vaadi lisää rakennusoikeutta vaan palkkaa – miksi? 70-luvun veroilla ja sivukuluilla nykypalkoista jäisi monta sataa euroa enemmän käteen kuussa, mikseivät vaadi pienempää valtiota? Työllisyyskin paranisi. Rakennusoikeus pudottaisi vuokria.
Palkkoja on nostettu 12,5 %, nimellisesti 33 %, vaikka Bkt on lähes ennallaan. Oliko vuonna 2005 niin huonot palkat, ettei niillä voinut elää? Jos työllisyys oli silloinkin liian huono, miksi vaaditaan nyt noin paljon korkeampia palkkoja, jotta yhä harvempi saisi töitä?
Minimipalkan korotus nostaa hintoja vastaavasti. Se on siis pois köyhimpien kukkaroista eikä työnantajien, koska köyhimpiä palvelevat minimipalkkalaiset, usein parempiosaisten perheiden jäsenet. Tämä kumoaa monopsoniteorian, jonka mukaan minimipalkan korotus laskisi hintoja ja parantaisi työllisyyttä vähentämällä työn ostajan monopolivoimaa. Tämä myös kumoaa Larry Summersin teorian, jonka mukaan minimipalkka lisäisi tuottavuutta. Väitteelle, että minimipalkan korotus ei hintojen nousun kautta vähentäisi minimipalkkaisen työn kysyntää, ei ole perusteluja – paitsi sellaisia, jotka on osoitettu virheellisiksi, suosituimpana monopsoniteoria. Työn taloustieteen tutkijat ja artikkelien arvioijat ovat todistetusti yleensä äärivasemmistoa. Tämä selittää sen, että vain osa tuloksista todistaa minimipalkan lisäävän työttömyyttä huomattavasti.
Obaman ex-apulaistalousministeri, professori Alan Krueger ym. osoittivat, että työttömien reservaatiopalkat (summa, jolla hyväksyisi työtarjouksen) olivat epärealistisen korkeita ja laskivat työttömyyden kuluessa liian hitaasti, vain 0,05 – 0,14 % viikossa. Laskua oli eniten vanhimmilla ihmisillä ja niillä, joilla työttömyyden alussa oli säästöjä.
John Kenneth Galbraith on väittänyt, että minimipalkkaa tarvitaan estämään monopoliyrittäjiä nostamasta hintoja ja laskemasta palkkoja vähentämällä tuotantoa. Suuryritykset kuitenkin päinvastoin maksavat suurempia palkkoja kuin pienet. Lisäksi minimipalkka vie työpaikat heikoimmilta.
HS:n haastattelema opiskelija Petri Purmonen olisi saanut kovapalkkaisen kesätyön paperitehtaalta mutta valitsi mieluummin pienipalkkaisen oman alan työharjoittelun kehittyäkseen alallaan. Sitten hän pääsikin osa-aikaiseksi ja lopulta vakinaiseksi. Vasemmistossa moni yrittää kriminalisoida tällaisen toiminnan minimipalkkalailla ja siten ajaa purmoset paperitehtaisiin viemään ne työt tarvitsevampien nenien edestä.
Vapaasana.net 