60 % college-kouluttamattomista mustista: rotuni ei ole vaikuttanut mahdollisuuksiini menestyä elämässä. Obama: mustien ei pitäisi sanoa: ”Käyttäydyt kuin valkoinen”, kun joku lukee kirjaa; se on mustien pärjäämisen esteenä. Jay-Z sanoo samaa. Thomas Sowell: mustat yliopistoparit menestyvät valkoisia paremmin, amerikkalaistaustaiset mustat menestyvät paljon karibialaistaustaisia huonommin, vaikka heitä ei erota toisistaan. Mustien kulttuurin pitäisi muuttua. Koulutetuista naisista mustat tienasivat valkoisia enemmän. Tilastollinen ero ei todista syrjintää. Rasismi on pudonnut alle sadasosaan mitattuna mustien rasistisina surmina ja murto-osaan useimmilla muillakin mittareilla. Siksi sen määritelmää on koko ajan laajennettu.

Länsi-intialaisten vanhempien mustat lapset tienasivat 58 % enemmän kuin yhdysvaltalaistaustaiset mustat. He ovat muutenkin menestyneempiä. Kulttuuri lienee keskeinen syy.

Ghanasta, Nigeriasta, Barbadokselta, Trinidad & Tobagosta ym. tulleet ansaitsivat jopa enemmän kuin yhdysvaltalaiset keskimäärin. Aasialaiset ansaitsevat paljon enemmän kuin valkoiset, jopa alueilla joilla he olivat sotien välillä syrjitympiä ja huono-osaisempia kuin mustat. College-koulutetut mustat parit ansaitsivat jo vuonna 1980 enemmän kuin valkoiset vastaavat.

Musta taloustieteilijä Thomas Sowell päätteli näistä ja muista luonnon kokeista: rotu ja rasismi eivät selitä olemassa olevia tuloeroja.

71 % mustista: rap-musiikki vaikuttaa haitallisesti yhteiskuntaan. Mustien mielestä kulttuuriset tekijät ovat tärkeitä vaikka heistä heidän rotunsa ei vaikuta.

Jos musta lukee kirjaa, menestyy tai puhuu normaalienglantia, häntä haukutaan: ”you actin’ white”, ”you talkin’ white”. Tämä koskee etenkin mustia poikia. Mustilla naisilla meneekin paremmin: mustat  naiset tienaavat valkoisia enemmän ja käyvät useammin collegen kuin valkoiset naiset samantuloisista perheistä. Edistykselliset kuitenkin huomaavat vain negatiiviset tulokset, ja molempia riittää.

Onko se rasismia, että aasialaiset ansaitsevat paljon valkoisia enemmän ja ovat koulutetumpia?

1900-luvun alussa mustia lynkattiin kolme viikossa, nyt heitä surmataan 0-1 vuodessa rotumotiivein. Niin ehkä valkoisiakin. Mustan ja valkoisen avioliiton hyväksyi 4 % vuonna 1958, 87 % vuonna 2013. Myös tuo 87 % on järkyttävän matala, mutta sen takana ovat lähinnä eläkeläiset ja muutos on ollut valtava. ”Edistyksellisten” jatkuvat väitteet siitä, että syrjintä on käytännössä ennallaan, ovat perättömiä.

”Edistyksellisillä” on tarve ratsastaa rasismilla. Objektiivisilla mittareilla se on vähentynyt paljon, joten he määrittelevät sen koko ajan uudelleen, kuten ”digital blackface” -syytös, jos joku käyttää somessa mustan ihmisen reaktio-GIFiä.

Pakollisesti ehdotettu alitajuntamme assosiaatioista pois opettava harjoittelu ei testien mukaan näyttäisi toimivan, mutta se ei pysäytä ajatuspoliiseja.

Poliisien ammuskeluissa ei syrjintää

Kolmen viitatun tutkimuksen mukaan poliisiampumiset kohdistuvat mustiin siinä missä valkoisiinkin. Tätä voi pitää yllättävänä, tai ehkä jotkut poliisit tiedostavat erityisen hyvin mustan ampumisen olevan poliisille vaarallisempaa kuin valkoisen ampumisen, ja vastapainoksi joku poliisi suhtautuu mustiin rasistisemmin.

Raakaluvut olivat mustilla uhreilla ja latinoilla korkeampia, mutta kun otettiin huomioon konteksti, kuten oliko uhri vetänyt aseen esiin tai ampunut poliisia, mustien luku putosi valkoisten tasolle. Tämän vaarallisuuseron vuoksi poliisit ehkä pelkäävät enemmän ei-valkoisen rikollisen kohdalla samassakin kontekstissa, mutta tilastojen mukaan se ei näkynyt liipaisinherkkyytenä.

Lievemmässä väkivallassa oli eroa, mutta ylivoimaisesti suurin ero oli, että mustat ja latinopoliisit käyttivät väkivaltaa latinoita vastaan 6 kertaa useammin kuin valkoisia kohtaan, valkoiset poliisit 2 kertaa niin usein. Tämä oli kai raakaluku, ilman muuta kontekstia (Table 3A).

Jos valkoiset poliisit ampuivat, mustalla siviiliosapuolella oli yleensä ase (81 %), valkoisella siviiliosapuolella hieman useammin (84 %). Mustat poliisit ovat tässä liipaisinherkempiä: valkoisista siviiliosapuolista vain 57 % ja mustista 73 % oli aseistettuja (Table 6). Konteksteissakin saattoi olla eroja, joten:

Tilastollinen ero ei todista syrjintää

Valkoisista yhdysvaltalaisista venäläistaustaiset tienaavat enemmän kuin sveitsiläistaustaiset, nämä puolestaan enemmän kuin brittitaustaiset. Puolalaistaustaiset tienaavat enemmän kuin ranskalaistaustaiset. Onko tämä rasismia? Vai olisiko niin, että tilastollinen ero ei todista syrjintää? Ryhmissä voi eroja, esimerkiksi kulttuureja on parempia ja huonompia tai ainakin tuottavuutta paremmin ja huonommin tukevia.

Kolme neljäsosaa NBA:n koripalloilijoista on mustia. Geeneillä voi olla osansa tähän. Mustien väitetään olevan tilastollisesti isompia ja vahvempia. Aluksi pieni yliedustus on luonut kulttuurin, jossa mustat ovat alkaneet nähdä koripallon mustien väylänä suosioon ja menestykseen, mikä on ajanut sinne nekin mustat, jotka soveltuisivat vielä paremmin esimerkiksi baseballiin, ja lopulta kierre on vahvistanut itseään. Geneettiset erot voivat siis muokata kulttuurin vahvistamaan vaikutustaan. Samoin on ehkä käynyt sukupuolierojen suhteen, joskin vapaimmissa maissa sukupuolierot ovat suurimpia, vaikka niissä maissa sukupuolieroja yritetään voimakkaimmin tukahduttaa, köyhimmissä maissa ei niinkään.

Mustien poikien kulttuuri on kuitenkin niin selvästi kielteinen, että Obama on oikeassa yrittäessään arvostella ja muuttaa sitä. Valkoisten kulttuuri on alttiimpaa arvostelulle, ja siksi siinä korjausliikkeitä tehdään helpommin.

Ihmisiä ei pitäisi opettaa surullisiksi, katkeriksi ja avuttomiksi, ennemmin iloisiksi, toisille hyvää toivoviksi ja plussummapelejä painottaviksi. Silloin tasa-arvo-ongelmiakin olisi helpompi ratkoa.

Kirjoitus on laajennettu referaatti artikkelista The Racism Treadmill.