Valistusaate käänsi ihmiskunnan orjuutta ja epätasa-arvoa vastaan

Tasa-arvo, liberalismi ja tieteellisyys olivat valistusaatteen keskeisiä opinkappaleita. Mystiikka ja Raamatun auktoriteetti hylättiin ja ihmisten haluttiin ajattelevan järjellään. Moni valistusfilosofi Voltairesta Thomas Jeffersoniin argumentoi mustien puolesta ja tuomitsi orjakaupan. Jefferson tuki myös Haitin orjakapinaa. Vähitellen tasa-arvokäsitys levisi vastaansanomattomaksi ja johti systemaattiseen orjuuden ja rasismin tuomitsemiseen seuraavalla vuosisadalla.


Vastustaessaan kirkkoa Voltaire vastusti myös kirkon teoriaa ihmiskunnan yhdestä alkuperästä. Silti hän vastusti myös orjuutta ja orjakauppaa ja sanoi, että vaikka mustat elävät nyt kuin älyttömät eläimet, he vain tarvitsevat aikaa ja tulevaisuudessa hekin viljelevät maata hyvin ja tuntevat tähtien radat. Osa muista ei-teistisistä valistusfilosofeista kuitenkin yhä uskoi yhteen alkuperään, kuten nykytiedekin.

Thomas Jefferson oli kiihkeä orjuuden vastustaja koko elämänsä ajan. Jo Amerikan itsenäisyysjulistuksessa hän kirjoitti itsenäistymisoikeuden perustuvan ensisijaisesti siihen, että hyväksymällä afrikkalaisten orjuuttamisen ja raahaamisen Amerikkaan Englannin kuningas on menettänyt oikeutensa hallita Amerikkaa:

”(Kuningas) oli aloittanut julman sodan itseään ihmiskuntaa vastaan, loukaten elämän pyhimpiä oikeuksia ja sellaisten kaukaisten ihmisten vapautta, jotka eivät ole koskaan häntä vastaan rikkoneet, kaappaamalla ja kuljettamalla heidät orjuuteen toiselle pallonpuoliskolle.”

Enemmistö kuitenkin poistatti julistuksesta nämä kohdat, koska kaikki siirtokunnat piti saada hyväksymään itsenäisyystaistelu. Vain yksimielisinä ne voisivat voittaa Englannin.

Julistukseen jäi silti: ”Kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi”. Jeffersonin mielestä orjuus pitäisi lakkauttaa ja orjien pitäisi päästä takaisin kotimaahansa. Hän myös tuki Haitin onnistunutta orjakapinaa, mutta siihen saattoivat vaikuttaa ulkopoliittisetkin syyt.

Eräässä teoksessaan (1787) Jefferson pohti, onko mustien yksinkertaisuus luontaista vai orjuuttamisen seurausta.

Valistusaikana tiede oli vasta lapsenkengissään ja siksi valistusfilosofeillakin saattoi olla virheellisiä tieteellisiä käsityksiä ja monenlaisia arvokäsityksiä. Valistusaika kuitenkin vääjäämättömästi käänsi ihmiskunnan älymystön tasa-arvon ja järkiperäisyyden taakse. Kaikkien tuli olla tasa-arvoisia lakien edessä syntyperään tai muuhun katsomatta. Sen jälkeen oli enää ajan kysymys, milloin kaikki todella tarkoittaisi kaikkia, ei vain joidenkin vaan lähes kaikkien silmissä.

Jo 1700-luvulla moni valistusajattelija ulotti tasa-arvon naisiin ja mustiin. Itse asiassa juuri valistusfilosofit, kuten Condorcet, loivat feminismin.

Rasismi ei tarkoita käsitystä, että ihmispopulaatioiden välillä on eroja – sehän on tieteellinen kysymys, josta emme voi vielä tietää koko totuutta – vaan käsitystä, että eri ihmispopulaatioille kuuluvat eri oikeudet. Vastaavasti seksismiä ei ole kulloinenkin käsitys sukupuolieroista vaan eri oikeuksista eri sukupuolille.

Toisaalta osa nykyisistä valistusajattelijoista – eivät ihan kaikki – on spesistejä, antaa eri lajeille eri oikeudet, ja tämä heidän käsityksensä on ehdollinen sille, mitä tiede lajien eroista kulloinkin sanoo.

Rotutiede kehittyi etenkin antiikissa ja 1500-luvulla

Jo antiikin sivilisaatioissa lännestä Kiinaan tieteilijät olivat yhdistäneet fyysiset ominaisuudet, kuten hiusten ja silmien väri, yhdistettiin psykologisiin ja moraalisiin ominaisuuksiin. Se kuitenkin vaihteli, miten jyrkästi ihmiset jaettiin ”rotuihin”.

1500-luvulla Espanjan johtava humanisti Juan Ginés de Sepúlveda (1490-1583) puolusti kirjoituksillaan ”konkistadorien käymää kovaotteista, mutta hänen mielestään kuitenkin oikeutettua ja paavin luvalla käytävää sotaa Uuden maailman intiaaneja vastaan.” (Wp)

Sepúlvedan mukaan intiaanit eivät olleet niinkään ihmisiä kuin petoja, jotka olivat olemassa palvellakseen heikäläisiä. Hän perusteli tämän Aristoteleen teorialla, että on olemassa luontaisia johtajia ja palvelijoita. Antiikissa termejä ”palvelija” ja ”orja” usein ei eroteltu toisistaan, ei meidänkään Raamatussamme, jossa vielä Paavali puolustaa orjuutta.

Intiaaneja kohdeltiinkin alemana rotuna, afrikkalaisia vielä alempana, ja mestitsejäkin syrjittiin oikeudessa ja heiltä monet virat ja työtehtävät oli kielletty.

Uuden ajan alussa kehittyi taksonomia, joka pyrki luokittelemaan biologisiakin kohteita. He pohtivat, pitääkö ihminen luokitella yhdeksi vai moneksi lajiksi. Käytettiin termejä ”kansa”, ”tyyppi”, ”variety” tai ”laji”, joskus ”rotu”.

Seuraavina vuosisatoina, myös valistusaikana, ihmispopulaatioiden fyysisten ja henkisten ominaisuuksien tieteellinen tutkimus tarkentui mutta oli yhä kovin epätarkkaa nykymittapuulla.

Silti vieläkään aiheesta ei tiedetä läheskään kaikkea, esimerkiksi populaatioiden eroista tai perimän ja ympäristön osuuksista tunnetaan vain osa. Ihmistieteetkin ovat vähitellen kehittyneet kohti totuutta, mutta hitaammin kuin eksaktimmat tieteet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s