Suomessa toimeentulotuen taso on korkeampi ja saajien määrä lähes kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Ruotsin lainsäädäntö veisi tuen yli puolelta Suomen tuensaajista, THL analysoi. Ruotsissa tarveharkinta on tiukempi ja esimerkiksi oma asunto pitää tuen alun jälkeen myydä. Suomessa myös paljon suurempi osa tukeen oikeutetuista hakee ja saa toimeentulotukea. Ruotsissa alikäyttö on yleistä. Syynä ovat tuen hakemisen vaiva, byrokratia, stigma ja tiedon puute. Suomessa 30 % saajista on vieraskielisiä, pääkaupunkiseudulla 51 %. Suomessa sai myös tienata enemmän ansiotuloja tuen rinnalla.

Maahanmuuttajia kolmannes toimeentulotuen saajista, yli puolet pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotukea alkuvuonna 2020 saaneista 30 % puhui äidinkielenään vierasta kieltä, pääkaupunkiseudulla 51 %. Saajista 18 % ei ollut Suomen kansalaisia, pääkaupunkiseudulla 28 %. Tätä selittää osittain maahanmuuttajien korkeampi työttömyysaste. Kelan suunnittelijan mukaan nämä luvut antavat suuntaa sille, mikä on maahanmuuttajien osuus toimeentulotuen saajista, koska sopivia tilastoja ei ole.

Yksinasujalle ja pariskunnalle sosiaaliturvanormi oli Suomessa neljänneksen korkeampi kuin Ruotsissa, lapsiperheillekin korkeampi. Työttömyyskorvaus on Suomessa 50 % korkeampi. Luvut ovat suhteessa hintatasoihin (PPP). Suomessa tukea nautti 7,2 %, Ruotsin lainsäädännöllä luku olisi vain 3,5 %.

Kolmannes on yksin asuvia miehiä

Kolmannes heinäkuussa 2020 perustoimeentulotukea saaneesta 224 000 henkilöstä oli yksin asuvia miehiä. Etenkin nuoret miehet ovat yliedustettuja.

Lähdeviitelinkit