Afrikankin työperäiset tekevät vähän rikoksia

Työperusteinen maahanmuutto Afrikastakin tuottaa vähän rikoksia, pakolaismaista tulevat raiskaavat Suomessa kymmenkertaisesti, yliopistotutkija siteeraa tutkimusta. Työperusteinen muutto ehkä kotouttaa ja antaa tulijayhteisölle identiteetin yhteiskunnan hyödyllisenä jäsenenä. Toimettomat nuoret miehet ovat historiallisestikin tuottaneet rikollisuutta ja väkivaltaa ympäri maailmaa. Kansanedustajatkin haluaisivat poistaa työlupien tarveharkinnan.

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat raiskaavat Suomessa kymmenkertaisesti syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna, vaikka ikä, sukupuoli ja sosiaaliset seikat vakioitaisiin, todettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa vuonna 2014. Yliopistotutkija Martti Lehden mukaan ratkaisevaa on se, tullaanko pakolaisina vai työperusteisina maahanmuuttajina.

Eräistä Afrikankin maista Suomeen tullaan työperusteisesti, ja tällaisista maista tulevien rikollisuusluvut ovat matalia, kuten työperusteisten maiden maahanmuuttajilla yleensäkin. Vaikka syyrialaismies vetosi kulttuuritaustaansa lieventävänä asianhaarana, kulttuuritaustan merkitys ei tässä Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan näytä suurelta vaan pakolaisstatuksen. Tämä kirjoitus perustuu pitkälti tuohon artikkeliin.

Tutkimuksessa oli kuitenkin vakioitu sosiaaliset tekijät. Jos työllisyys oli mukana tekijöissä, ehkä kyse voi olla oikean työn ja työllistämistyön erosta. Sekin voi vaikuttaa, millaiset henkilöt valikoituvat työperusteisiksi maahanmuuttajiksi tai mitä pakolaiset ovat kokeneet, esimerkiksi sotaa.

Menestyksekäs maahanmuuttopolitiikka

Yli 12 % yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Professori Marko Maunulan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla.

Yle TV1 / MOT: ”Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. – – Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle. – – Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.”

Kansanedustajat ja taloustieteilijät halusivat poistaa tarveharkinnan

Tarveharkinta tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa työluvan eli työntekijän oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa EU:sta eikä Euroopan talousalueelta.

VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki työlupien tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.

Kansalaisista 60 % halusi tiukentaa yleistä maahanmuuttopolitiikkaa mutta silti moni heistäkin alusi avata työperäistä maahanmuuttoa nykyisestä. Vain 13 % kiristäisi sitä edes Homma-foorumin Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä vuonna 2010.

Lisätietoja ja lähdeviitteet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s