Naisfyysikot ovat yhä päteviä kuin miesfyysikot, vaikka naisia suositaankin rekrytoinneissa

Alessandro Strumia pidätettiin CERN-virasta, kun hän todisti, että miesfyysikoilta vaaditaan kaksinkertainen määrä siteerauksia yliopistoviran saamiseksi. Tuo 2 oli USA:n ja monen muun maan luku, Alankomaissa 7, Ruotsissa 8. Alimmat 18 maasta olivat Espanja 1,2 ja Kiina 0,5 (miesten sitaatit suhteessa naisiin palkkaushetkellä). Strumian käyrissä tasaisen alun jälkeen miehet kerryttivät siteerauksia kiihtyvästi nopeammin kuin naiset. Sabine Hossenfelder teki ”pikaisen ja likaisen” vasta-analyysin, jonka mukaan alalla pysyvät naisfyysikot keräävät siteerauksia yhtä hyvin kuin miehet. Naisia vain lopettaa suurempi osuus – luultavasti enimmäkseen huonoimmasta päästä – mutta alalle jäävät ovat yhtä hyviä kuin miehet, tämän perusteella. Konferenssien avainpuhujanaiset ovat yhtä päteviä kuin miehet, Strumia osoitti, eivät kiintiönaisia.

Hossenfelderin otos on ”virheellinen”: miehiä siinä on yhtä vähän kuin naisia. Silti paremman todisteen puuttuessa ei ole syytä olettaa otosta kovin vinoutuneeksi tiettyyn suuntaan, vaan alalla muutaman vuoden pysyneet naisfyysikot ovat kai yhtä päteviä kuin miesfyysikot. Strumia ei edes tutkinut alalla pysyviä erikseen, joten varmuuden saamiseksi pitää odottaa parempia tutkimuksia. Strumian data ja analyysi oli laadukkaampia mutteivät vastanneet tähän kysymykseen.

Strumia näyttäisi olevan oikeassa siinä, että miehiä syrjitään, mutta jos Hossenfelderin tulos osoittautuu oikeaksi, tiede ei sittenkään kärsi siitä, että naiset palkataan 4,2 vuodessa ja miehet 4,9 vuodessa.

Strumia myös osoittaa, että naisten osuus tieteenalasta on sitä pienempi, mitä objektiivisemmin alalla oikea ja väärä, hyvä ja huono voidaan erottaa toisistaan. Koulutusalalla naisia on suuri enemmistö. Sitten tulevat psykologia, ihmis- ja kulttuuritieteet, lääketiede, laki, kauppatieteet (vajaa puolet), luonnontieteet (alle neljännes). Asian olettaisi olevan näin päin, jos miehiä syrjitään, mutta Strumia vain toteaa, että ei näytä naisten syrjinnältä. Syrjittyjenhän kannattaa mennä objektiiviselle alalle, jolla heidän tuloksiaan on vaikeampi kiistää. Miesten syrjintä yliopistorekrytoinneissa voisi siten vahvistaa tällaista segregaatiota.

Strumian käyrien mukaan naisia kutsutaan konferenssien kärkipuhujiksi ainakin silmämääräisesti yhtä usein kuin yhtä siteerattuja miehiä. Tässä siis ei syrjittäisi miehiäkään. Kun nainen puhuu konferenssin avainpaikalla, oleta hänet yhtä päteväksi kuin miehet.

Marie Curie (kuvassa) on ainoa ihminen, joka on saanut sekä fysiikan että kemian Nobel-palkinnot.

Sukupuolieroja

Strumia viittaa sukupuolta tutkineisiin, kuten Gina Rippon (1 858 siteerausta) ja neurobiologi Simon Baron-Cohen (157 000 siteerausta):

    • “Miehet mieluummin työskentelevät asioiden/esineiden kanssa ja naiset ihmisten (d = 0.93σ) … miehet [ovat useammin kiinnostuneita] … insinööriala (d = 1.11σ), luonnontieteet (d = 0.36σ) ja matematiikka (d = 0.34σ)”.
    • Erot jo lapsissa ennen sosiaalista vaikutusta.
    • Erot jopa apinoissa.
    • Politiikka, kuten useamman naisen rekrytointi, ei vaikuta naisten preferensseihin.

Esitetty selitys:

    • Aivojen preferenssit empatia-systeemisyys-akselilla johtuvat testosteronitasoista kohdussa.

Tulokset ihmis/systeemipreferensseistä ehkä selittävät senkin, miksi luonnontieteiden naiset ovat usein elämätieteistä. Vaikka nuo selittäisivät sen, miksi naisfyysikoita on paljon vähemmän, ainoastaan Strumian tulos naisten suosimisesta rekrytoinneissa viittaa siihen, että alalle jäävät naisfyysikot olisivat miesfyysikoita huonompia. Koska Hossenfelder tutki tätä suoraan ja sai tulokseksi, että ovat yhtä hyviä, pelkästään näiden perusteella ei voi muuta olettaa. Naisfyysikot kannattaa olettaa keskimäärin yhtä hyviksi. Yksilölliset erot ratkaisevat.

Sama voi koskea muitakin aloja. Esimerkiksi Google erotti James Damoren, kun hän esitti samojen tekijöiden selittävän naisten vähäistä osuutta IT-alalla. Jos IT-alalle valikoituu vain pieni, soveltuvin vähemmistö naisista, nämä naiset voivat olla yhtä päteviä kuin alan miehet. He voivat olla pätevämpiäkin, koska naisten kynnys tulla alalle on korkeampi kuin miehillä. Onko tästä puolueetonta tutkimusta?

Jos siis työskentelet miesvaltaisella alalla ja koet, että naiset sopivat alallesi harvemmin kuin miehet, älä silti oleta alasi naisia vähemmän päteviksi: asia voi olla päinvastoin. Jos joku kuitenkin on, joku toinen ei ole.

Lisätietoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s