Vuonna 2002 Suomen työttömyysaste oli mittarista riippuen 7,3 – 17,1 % eli 190 – 445 000. Virallinen työttömyysaste oli 9,1 %.
Suomen pankin tutkija Samu Kurri kirjoitti aiheesta 14.11.2003 pankin Euro & Talous 4/2003 -lehdessä otsikolla ”Paljonko Suomessa on työttömiä?”
Karjaa on vuodesta 1998 alkaen ostanut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelunsa Folkhälsanilta. Sopimukseen kuului Meltolan sairaalan yksityistäminen Folkhälsanille. Tämän seurauksena terveydenhuollon menot pienenivät reaalisesti 1,4 % siinä missä koko maassa ne kasvoivat 12 %, eroa on siis 13,4 %. Myös yksityisen palvelun laatuun on oltu tyytyväisiä.
Vapaus voitti Georgiassa—toistaiseksi
Elina Sanan tutkimukset osoittivat Suomen luovuttaneen sotien aikana noin 3000 ihmistä Natsi-Saksaan. Tietoihin on suhtauduttu niiden ansaitsemalla vakavuudella, ja Heikki Ylikankaan johtama työryhmä tulee selvittämään asian.
Vanhasen hallitus on kivuttoman synnytyksen tuloksena saanut aikaan yritysveroesityksen, joka on juuri sellainen sekasikiö kuin päähallituspuolueiden epäsäätyisestä pakkoavioliitosta voi odottaa. Sillä on kepun ääni mutta demarin kädet. Ulkonäössä pistää silmään pyhä sosialidemokraattinen keskinkertaisuus.
Vain marginaalivero hipoo OECD-maiden huippua. Sitä ei raskittu alentaa, kun sen korkein lukema tuo mieleen Kalliomäen seiväsennätyksen desimetreinä. Kuitenkin suorituksesta tuli limbo.
Ihmiskauppaa ja paritusrikoksia koskevien säädösten uusimista valmisteleva oikeusministeriön työryhmä esittää parituksesta annettavan maksimirangaistuksen nostamista kolmesta vuodesta kuuteen. Työryhmä esittää myös seksin oston kriminalisointia, äänin 4-3.
Ranskassa arvioidaan työajan lyhentämisen parantaneen työllisyyttä noin prosenttiyksiköllä. Tosin tämä on maksanut valtiolle n. 20 000 euroa työpaikkaa kohden (HS 27.10.03 s. B7) siinä missä esim. matalapalkkaisten töiden sivukuluja laskemalla saataisiin samalla summalla arviolta kymmenisen uutta työpaikkaa. Tämä ei tarkoita, etteikö joissain tapauksissa vapaaehtoinen, tueton työajan lyhentäminen voisi olla järkevää. Moni arvostaa aikaa enemmän kuin materiaa.
Nyt ei sitten kepu haasta demareita, kun se johtaa yhteiskunnallisiin kärjistyksiin. Näin julisti Matti Vanhanen puheenjohtajuutensa saatesanoiksi. Politiikka ei enää ole tahdon asia, tahtopolitiikka on kuopattu Atlantin pohjaan yhteishautaan työreformin kanssa. Surevia omaisia ei ole.
Puoli vuosisataa sitten ei oltu yhtä arkoja, vaikka rahasta oli puute silloinkin. Puhuttiin kustannuskriisistä, jonka ratkaisuksi Maalaisliiton hallituskumppanit sosialidemokraatit esittivät ns. kynnysohjelmaa. Tuttavallisesti demareista ei silloin puhuttu.
Entinen pääministeri Esko Aho valitteli, että muissa maissa ex-pääministeriys on liike-elämässä valttia, Suomessa miinusta. Tämä saattaa heijastella sitä, että Suomessa korruptio on suhteellisen vähäistä, kun taas esim. USA:ssa yritykset palkkaavat poliitikkoja huippurahakkaisiin virkoihin ja poliitikot lahjoittavat yrityksille etuja tällaisten virkojen toivossa.
Perilliset: Thatcher-Reagan, Blair-Bush
