Vahdinvaihto: Winston Churchill 1945-1955

Republikaaninen ulkopolitiikka: Yhdysvallat 1860-1941

Yhdysvaltain ”War Between States” (1860-1865) oli Republikaanisen puolueen ulkopolitiikan ensimmäinen testi. Republikaanit olivat sekaantuneet muiden (osa)valtioiden sisäisiin asioihin moraalisin perustein, (orjien) vapauden nimissä. Sovellettaisiinko samaa ”ristiretkiasennetta” myös Yhdysvaltain ulkopuolella?

Mannermaan vastaisku: Friedrich Naumann

Läntinen maailma, ”Vapaa maailma”, on ollut lähes 200 vuoden ajan yhden suurvallan suojeluksen varassa, johon ovat voineet tukeutua kaikki vapautta rakastavat kansat. Tuo suurvalta oli Wienin kongressin jälkeisen restauraation ja ”Pyhän allianssin” aikana Britannia, mutta toisen maailmansodan jälkeen sen entinen siirtomaa, Yhdysvallat. Kun Winston Churchill 1940-luvulla kirjoitti ”Englanninkielisten kansojen historian”, hän itse asiassa jäljitti länsimaisen vapausaatteen menestystarinaa ja valtiollista reinkarnaatiota.

Seinäjokelainen Ilkka kertoi 26.8.03 lähes yli etusivun otsikossaan, että Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko esittää Suomen Yrittäjät r.y:n toimitusjohtajaa Jussi Järventausta kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, jonka taakse muutkin porvaripuolueet voisivat yhtyä.

Hämmästyttävää kyllä ehdotusta ei ole noteerattu muussa mediassa, eikä Järventaus itsekään ole kommentoinut sitä. Monet yrittäjät ovat pitäneet sitä vitsinä.

Ruotsin kielteinen tulos kansanäänestyksessä euroon liittymisestä muistuttaa, että joudumme vielä hyvin pitkään vaihtamaan valuuttaa Ruotsin läpi kuljettaessa, kun taas Baltian maat saattavat siirtyä euroon aiemmin. Syyskuun kuluessa äänestivät sekä Viro (14.9.) että Latvia (20.9.) selvin luvuin EU:hun liittymisen puolesta. Latvia oli viimeinen niistä yhdeksästä uudesta jäsenmaasta, jotka ovat vuoden mittaan äänestäneet liittymisestään EU:hun.

Helsingin Kaivopuiston liepeillä Harakan saarella oli elokuun lopulla aistittavissa sangen raikkaita, kepeän vapaita tuulia—perin toisenlaisia kuin ne, jotka puhalsivat samoihin aikoihin raskaina Euroopan Unionin byrokraattisissa syövereissä. Tuolla saarella, joka sijaitsee sopivasti likellä monien maiden suurlähetystöjä, kokoontui tuolloin Amorph!03-festivaali eli maailman ensimmäinen mikrovaltioiden konferenssi. Samanaikaisesti toisaalla viitoitettiin Euroopan Unionin tietä kohti sentralistista liittovaltiota.

Johan Norbergin Suomen Kuvalehdessä ja Vapaassa Sanassa julkaistua kolumnia kritisoitiin Kuvalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa (Puheenvuoro, SK 35/2003). Siinä olemattomin faktaperustein väitettiin julkista vesihuoltoa yksityistä tehokkaammaksi kehittyneissä maissa ja yksityistämisen tuloksia negatiivisiksi kehitysmaissa.

SAK on arvostellut, että yt-neuvotteluista on tullut irtisanomisneuvottelut, joissa työnantajat eivät tarpeeksi kuuntele työntekijöitä. Ilmeisesti SAK:ssa kuvitellaan, että tappiolliset työpaikat muuttuvat mankumalla kannattaviksi, tai että yt-neuvottelut lisäävät asiakkaiden haluja maksaa entistä enemmän tuotteista.

Kanadalainen säätiö The Fraser Institute julkaisi heinäkuussa eri maiden markkinatalouden vapautta kuvaavan indeksinsä. Indeksin pohjana olivat 123:n maan tiedot vuodelta 2001. Kyseisessä indeksissä Suomi sijoittui markkinoiden vapaudessa sijalle 11, mikä oli yllättävän korkea ottaen huomioon kireähkö verotuksemme. Suomen korkea sijoittuminen selittyykin muiden indeksissä huomioitujen tekijöiden, kuten oikeusjärjestelmän toimivuuden, kautta. Fraserin indeksilistan ykkössijaa piti hallussaan Hong Kong, jota oli tarkasteltu erillisenä maana.