Suomen keskusta joutui maksamaan kovan hinnan pääministerin paikasta. Näin on sanottu, mutta se ei pidä paikkaansa. Kaikkien puolueiden oli pakko myöntää, että pääministerin paikka kuului Keskustalle kaikkien mittareiden mukaan suurimpana puolueena. Mutta hirmuisen hinnan puolue joutui maksamaan saadakseen SDP:n hallituskumppanikseen.
Se, joka haluaa nähdä 1968-sukupolven iloisen kulttuuriskribentin sai tällaisen harvinaisen tilaisuuden viime viikolla näiden saadessa raportoida maailman sosiaalifoorumista (World Social Forum, WSF) Porto Alegresta, Brasiliasta. Tätä koko maailman vasemmistogurujen, sosialistipuolueiden, ay-järjestöjen ja vaihtoehtoryhmien vuotuista tapaamista ruotsalainen 68 odottaa kuin lapsi jouluaattoa.
Rauhanomainen keskustelu valtioiden välillä on ainoa tapa riisua Pohjois-Korea aseista, väitti Etelä-Korean turvallisuusneuvoston neuvonantaja Chung-in Moon huhtikuun 16. päivänä Brownin yliopistossa pitämässään puheessa.
Kolme tapaa
Moon esitti kolme tapaa, joilla Yhdysvallat voi kohdata tämänhetkisen kärjistyneen tilanteen. Ensinnäkin USA voisi antaa Pohjois-Korean pitää ydinaseensa. Tämä on Moonin mukaan tietysti tuomittava vaihtoehto, koska se johtaisi varustelukierteeseen Kaukoidässä.
Kenellekään ei pitäisi enää olla epäselvää, että Irakin sodasta yleisesti esitetyt ja hyväksytyt ennakko-oletukset osoittautuivat vääriksi. Tätä kirjoittaessani kaikki Irakin asutuskeskukset on vapautettu ja irakilaiset ovat tervehtineet liittouman joukkoja vapauttajina. Lopussa vain syyrialaiset palkkasotilaat puolustivat Saddamin diktatuuria Bagdadissa, kun koko Baath-puolueen johto oli jo kadonnut kuin tuhka tuuleen.
EU taas väärässä
Tätä kirjoittaessani brittiläiset joukot ovat saaneet Basran pääosin hallintaansa ja yhdysvaltalaiset panssarivaunut ajelevat ympäri Bagdadin keskustaa. On sopiva hetki analysoida sitä, kuinka eri tahojen odotukset ja toiveet ovat toteutuneet Irakin sodassa.
Amerikkalaiset kohtasivat Irakissa kaksi pääasiallista ikävää yllätystä, joista kummankaan ei olisi pitänyt olla yllätys.
Journalisti Michael Lindin antiwar.com:ssa julkaiseman artikkelin mukaan enemmistö usalaisista on samanlaisia rauhanrakastajia kuin eurooppalaisetkin ja äänesti presidentinvaaleissa Al Gorea tai Ralph Naderia. USA on kuitenkin liittovaltio, joten vähäväkisillä oikeisto-osavaltioilla on enemmistö senaatissa ja presidentin valinnassa.
Arabisosialistinen Baath-puolue on hallinnut 1960-luvulta lähtien kahta maata, Syyriaa (1963) ja Irakia (1968). Vaikka puolue julistaa pyrkivänsä arabimaailman yhdistämiseen, se on jakautunut kahteen kilpailevaan haaraan. Palestiinalaiset terroristijärjestöt jakautuivat 1970-luvulle mennessä syyrialais- ja irakilaismielisiin ryhmiin, jotka ovat aika ajoin kahakoineet toisiaan vastaan.
Tämänaamuisten uutiskuvien mukaan Bagdadissa vallitsee anarkia, ihmiset ryöstelevät Baath-puolueen ja YK:n toimistoja. Kaikenikäiset irakilaiset hymyilevät ja vilkuttavat amerikkalaisille, näyttävät V-merkkiä, osoittavat Saddamin kannattajien piilopaikkoja jne. Vieläkö löytyy epäilijöitä sille, että tämä on vapautus?
Ns. Sailaksen raportti on viimeisen viikon aikana herättänyt suuria tunteita. Kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen, opiskelijoiden ja useiden muiden ryhmien vasteet ovat olleet yksimielisen tuomitsevia. Ei ole vaikeaa ymmärtää miksi—raportti ehdottaa suomalaisittain rajuja leikkauksia hyvin monenlaisiin etuisuuksiin. Kirstunryöstösyytökset seuraavat miltei automaattisesti, eikä demarijohtoisen työryhmän radikalismia voi kuin ihmetellä.
Saddam Husseinilla on ollut vuosia aikaa pohtia kenraaliensa kanssa, miten USA:n ylivoimaista armeijaa vastaan tulee toimia. Riskejä ovat mm. oman armeijan sotilaiden tai yksikköjen antautuminen ja kansannousut ja toisaalta totaaliset tappiot avoimissa taisteluissa. Kun aikansa miettii, ratkaisujakin löytää: pelko ja sissisota.
Pelolla – uhkauksilla, kiristämisellä, julmuudella, perheen pitämisenä panttivankina ja tehokkaalla ilmiantajajärjestelmällä varmistetaan sotilaiden ”taistelutahto”.
