Vapaus tuo hyvinvointia koko maailmaan

Se, joka haluaa nähdä 1968-sukupolven iloisen kulttuuriskribentin sai tällaisen harvinaisen tilaisuuden viime viikolla näiden saadessa raportoida maailman sosiaalifoorumista (World Social Forum, WSF) Porto Alegresta, Brasiliasta. Tätä koko maailman vasemmistogurujen, sosialistipuolueiden, ay-järjestöjen ja vaihtoehtoryhmien vuotuista tapaamista ruotsalainen 68 odottaa kuin lapsi jouluaattoa.

Jälleen lehdet suitsuttivat, miten nämä satatuhatta aktivistia onnistuivat pitämään miltei rauhallisen kokouksen. Liikkeestä kertoo paljon se, että on uutinen, jos osallistujat eivät lyö aateveljiään.

Median mukaan kokouksessa autetaan maailman köyhiä. Järjestäjät sanovat kuitenkin päinvastaista Kokousesittelyn johdanto puhuu siitä, miten tärkeää on taistelu uusliberalismia ja globalisaatiota vastaan. Tämä taistelu on erillisten ryhmittymien ainoa yhteinen nimittäjä. [WSF:ssä ei sallita yhteisiä kannanottoja, koska mistään ei kuitenkaan päästäisi yksimielisyyteen.] Sitten esittelyssä väitetään, että tämä taistelu vähentäisi köyhyyttä. Mutta mitä he valitsevat, jos taistelut liberalisointia ja köyhyyttä vastaan ovat ristiriidassa keskenään? Ne nimittäin ovat.

Vuoden 1980 jälkeen 200 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on vapautunut köyhyydestä. Kehitys on tapahtunut niissä maissa, jotka ovat panostaneet markkinauudistuksiin ja ulkomaankauppaan. Tätä globalisaatiotako pitäisi vastustaa? Samaan aikaan foorumin esikuvat, Kuuban Castro, Venezuelan Chavéz ja Perun Garcia, ovat raunioittaneet maansa ja syventäneet köyhyyttä.

Maailman sosiaalifoorumi (WSF) toistaa 68-vasemmiston virheen. Se valitsee mieluummin ideologiset fraasit kuin köyhyysongelman todelliset ratkaisut, jos nämä tulevat väärästä suunnasta.

Foorumi mm. juhlii Bolivian vedenyksityistämisohjelman pysäyttämistä. He näet eivät pidä yksityistämisestä – periaatteen vuoksi. Silti kokemukset köyhistä maista kuten Chilestä osoittavat yksityistämisen ja hinnoittelun vähentävän vedentuhlausta mm. keinokasteluun ja näin vapauttavan voimavaroja köyhien elintärkeään vedenkulutukseen. Onko tärkeämpää vastustaa markkinavoimia kuin taata vedensaanti?

Eräs ristiriidan ymmärtäneistä on Brasilian vastavalittu presidentti Lula, joka vieraili lyhyesti Porto Alegressa juhlittuna. Vaikka hän on sosialisti, hän haluaa taistella ensi sijassa köyhyyttä eikä liberalismia vastaan. Siksi hän on valmis markkinauudistuksiin. Hän mm. vastustaa foorumin vaatimusta kaupan esteistä ja hänestä köyhien tulee päinvastoin saada vapaus myydä mitä voivat tuottaa ja vapaus ostaa mitä tarvitsevat. Lula myös katsoo maattomien brasilialaisten tarvitsevan ennemmin maan omistusoikeuden myöntävää maauudistuksen kuin sosialismia. Lisäksi hänestä eräs parhaista tavoista auttaa köyhiä on lakkauttaa etuoikeutettujen valtiontyöntekijöiden tuet ja edut.

On liian aikaista sanoa, tuleeko Brasilian presidentti olemaan riittävän sitkeä ja menestyksekäs yrityksessään luoda vapaammat markkinat heikoille ja sorretuille. Jos hän onnistuu, voimme luottaa siihen, että häntä tullaan tulevissa foorumeissa halveksimaan uusliberaalina luokkapetturina.

[Norrköpings Tidningar, 3 helmikuuta 2003]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s